perjantai 24. heinäkuuta 2009

Sataa paistaa sataa paistaa


Torstai 23:00
(Uusia kuvia http://www.flickr.com/photos/amerikanmaalla )
Terveiset Washington DC:sta! Saavuttiin eilen puoli yhdeksan maissa kreisilla China Busilla, joka siis on saanut nimensa siita, etta se ajaa aina kaupungin Chinatownista toisen kaupungin Chinatowniin. Lahdettiin eilen hyvin iloisilla mielin kokosta New Yorkin hostellistamme. Ei riittany kaikki se purnaus siita mestasta vaan saatiin lisaa avautumisen aihetta viela viimesena yona. Ensinnaki unirytmi teki sen, ettei tullu uni yolla niin paadyttiin hakemaan kaakaota alakerran masiinasta ja lahdettiin kappailemaan ulos. Juho soitteli Skypella Suomeen pain aamukuudelta ja maa yritin saada unta viela. Sita ennen meidan huoneen ovessa oli n. 3 senttia pitka maailman tuhatmiljoonajalkaisin karvanen otokka, joka ei nayttany toukalta vaan sellaselta Maa aikojen alussa -otokalta, joita arkeologit on loytyny jostain kiven sisasta. Hyi! Sitte se ryomi harmaalle kokolattiamatolle, mista sita oli aika mahdoton bongata mutta nahtiin se silti. Rohkeasti iskin roskiksen sen paalle ja pyorittelin huolellisesti mutta aamulla, ku nostin sita, se alko monkia eteenpain saman tien. Sinnikas yksilo siis. Se oli kaiken lisaksi viela ihan liian nopea tuhatjalkaseksi tms. Juoksi niin, ettei meinannu perassa pysya! Mutta olin lannen nopein silla kertaa.

Henkilokunta siella hostellissa oli maailman tylyinta, yritettiin oikeasti kommunikoida mutta ei tullu mitaan muuta ku murahduksia vastaan. Luulis, etta mesta, joka on Hostelworldin listoilla, oikeasti yrittais panostaa vaha enemman siihen ulosantiinsa! Ihmiset kuitenki on aika totuudenmukaisia arvosteluita kirjoittaessa, eika me oltu poikkeus todellakaan.. Kyllahan se vaikuttaa, minkalaiset arvostelut hostelli on saanu, sita kai sita iteki tuijottaa heti hinnan jalkeen. No, ei tarvi menna sinne enaa.

Kaytiin vetasemassa tutusti ja turvallisesti bagelit nassuun ja lahettiin rinkkoinemme Chinatowniin metrolla. Rinkat painaa talla hetkella niin paljo, etta meinas itku paasta, ku raahasin sita (melkein) itteni pitusta rinkkaa selassa yli 30 asteen helteessa. Haha! Etittiin kuumeisesti jotain bussiasemaa, kun loydettiin oikea osoite mutta ei nakyny mitaan muuta, ku kiinalaiskirjaimin tavutettuja kauppoja. Sitte nahtiin bussi, jonka kyljessa oli oikean firman nimi ja kuski sanoi, etta kavelkaa pari korttelia toiseen suuntaan, tulee kuulemma hakemaan siita. Ensinnaki, silla bussifirmalla ei oo mitaan omaa asemaa, vaan ne ottaa kyytiin ihan tavalliselta pysakilta ja toiseksi, bussilippuja myi kolme kiinalaisnaista, jotka istu pysakin lasiseinan takana muovilaatikoiden paalla kortinlukijat kadessa :-D Niin hammentavaa. Kaiken lisaksi lipussa luki, etta bussi lahtee 4:30 pm mutta todellisuudessa bussi tuli jo kymmenta vaille nelja! Eli kiitos mun ajoissaolemis-syndroomalle meille ei tullu minkaanlaista hoppua edes. Olis ollu rento, ku oltaiski saavuttu paikalle vaikka neljalta. Halvalla irtos bussilippu, ja bussi oli aika luksusta ottaen huomioon, etta koko matkan ajan toimi ilmanen langaton netti. Meika pilikki puolet matkasta 90 asteen kulmassa olevalla penkilla, ja Juho rapsi kuvia nukkuvasta sivuoile-Mariasta. Kaunista..

Perille paastyamme alettiin metsastaa ohjeiden mukaan bussia, jolla paasee talle hostellille. Oltiin varauduttu ihan kaikkeen, koska ollaan nyt jo pari kertaa saatu pettya aika karvaasti, ja tan paikan arvostelut oli aika masentavaa luettavaa. Onneksi talla kertaa ihmiset oli valittanu kuta kuinki aivan turhasta! Ainoa, mika arvosteluissa tosiaan piti paikkansa, oli se, etta omistaja on tositosi mukava mies, joka on herttanen. Ja se, etta sangyissa saattaa olla pari kolme sankyotokkaa :-D Mutta hei, niihin me nyt ollaan totuttu jo aika paivaa sitte. Juho heras tanaan kokovartalopahkuraisena, raukka! Naamassa on n. 4 puremaa, kasissa ja sormissa jumalaton maara (kainalossa myos). Mulla on ihan muutama mutta ei ne kutia. Sangyt on muuten tosi mukavat ja leveat, tosi kotoisa paikka, ilmanen netti ja siisti keittio, jos haluaa teha ruokaa jne. Meilla on huippukivat huonekaverit, norjalainen tytto (lahti jo tanaan, sen tilalle on tullu joku, jota ei olla tavattu viela) ja australialainen poitsu. Niin ja aasialainen mies, jonka kans ei kyllakaan juteltu hirveesti.

Aamulla nukuttiin (taas) ihan liian pitkaan mutta ei paasty lahtemaan mihinkaan, ku ulkona tuli vetta niinku saavista kaatamalla. Ei mitaan kevytta kesaropinaa.. Otettiin bussi keskustaan ja jaatiin pois, ku Valkoinen talo oli suoraan edessa. Uskomaton tunne! En tiia ootteko koskaan kokenu sita, mutta se tuntuu hullulta, ku nakee omin silmin lahelta jotain sellasta, jota on tuijottanu televisiossa, leffoissa ja valokuvissa noin koko elamansa. Tosi epatodellista! Obama ei kuitenkaan kutsunu mua sisaan niin paatettiin jatkaa matkaa ja lopettaa stalkkaaminen talta paivalta. Taalla on paljo kesyja oravia, jotka tulee ihan jalkoihin tuijottamaan. Syotin yhelle keksia ja se soi kadesta. Aww! Yks orava tuli kadulle Valkosen talon porttien sisapuolelta niin ehka 30 ihmista juoksi sita oravaa kohti, eras nainen epatoivosesti yritti rapsia kuvia siita juoksemalla koko ajan sen perassa. Naytti aika saalittavalta, ne ihmiset varmaan (toivottavasti) asuu jossain sellasessa paikassa, missa ei oo oravia..

Sitte tallusteltiin ympari keskustaa ja lahettiin kattomaan George Washington -monumenttia (vihdoin jaksoin googlata, etta mika se oikeasti on). No mutta, se on se korkea totsa! Kuvastaa miesta itseaan kuulemma. Seuraavaksi jatkettiin kohti toisen maailmansodan muistomerkkia ja Lincoln Memorialia, joka oli aika massimo. Matkalla Juho laulo balladeja omin sanoituksin, rouhealla lauluaanella varustettuna. Se ei melkein suostunu lopettamaan, oli tunne pelissa! Lincoln Memorialin pylvaiden takana kurkkaili kuuluisa patsas istuvasta Abraham Lincolnista. Ei ees tiietty, etta se on siella mutta tama oli hyvin positiivinen yllatys! Istuttiin hetkeksi portaille samaan kohtaan, missa se Forrest Gump piti puhetta leffassa. Nakyma koostui National Mallista (kansallispuisto, jonka keskella on se iso suorakulmion muotoinen vesiallas) ja Washington-monumentista. Legendaarista! Tata ennen oltiin kastuttu ihan litimariksi uudessa rankkasadekuurossa. Ku istuttiin portailla, katottiin ku taivas pimeni ja nahtiin aika hullua salamointia! Onneks ei satanu enaa. Oli tosi hienon nakosta ja Juho sai otettua melkosen postikorttikuvan korkeasta monumentista, jonka vieressa nakyy salama. Tan jalkeen lahettiin kollertelemaan CVS:n (ruokakaupan) kautta bussipysakille. Sitte alko sataa taas uudestaan ja kastuttiin jalleen, ku juostiin bussipysakilta hostelliin (matka ehka 200 metria). Huoh! Ja nyt istun tassa!

Nyt meen kattoon telkkaria ja nauttimaan Vitamin Waterista (miksei sita voida tuoda Suomeen!). Huomenna haluttais kayda kurkkaamassa U.S. Capitol Building (USA:n kongressin kokoontumispaikka), Air and Space -museo ja ehka ostoskeskus tai kaks ja pari museota, jos ne on "kaymisen arvosia". Katotaan mihin aika riittaa! Taalla kaikki museot on ilmasia, myos paikallinen elaintarha on ilmanen. Sinne ei kuitenkaan ehka menna, ku nahtiin varmasti kaikki tarpeellinen ja enemmanki San Diegon elaintarhassa :) Muuten kylla mutta ku on vaan pari paivaa aikaa niin pakko priorisoida. Mahtava kaupunki! Just taydellinen parin paivan reissuun. Saa on vaan vaha hankala, ku on tosi kuuma ja valilla sataa niin alkaa hikea pukata. Mutta pientakos tuo! Nahtiin illalla taas tulikarpasia (nahtiin niita myos NY:ssa), ihan outoja otokoita. Vaha valia nakyy ku kaverin pyllyyn syttyy oranssi valo, joka sammuu sekunnin jalkeen. Tata toistuu koko ajan. Naytti hienolta, ku oli ihan pimeaa ja ilmassa sammu ja sytty pienen pienia oransseja pilkkuja. Pystyisinpa samaan.

Kuuluillaan taas! Hyvaa yota!
Otokka-Juho ja -Marsa

Ei kommentteja: