Paljon uusia kuvia www.flickr.com/photos/amerikanmaalla!
Maanantai 22:00
Hyvaa alkanutta viikkoa! En oo pariin paivaan ehtiny kirjotella ku on kiiretta pitany. Tultiin just syomasta, taa paiva meni San Diegon elaintarhassa, joka oli isoin ja siistein elaintarha, missa oon ikina ollu. Huisia! Loyty pandaa, jaakarhua, virtahepoa, apinaa, gorillaa, kirahvia, norsua ja montaa muuta lajia. Kuvia tuli otettua monta, valitettavasti iPhonesta oli vaha akku vahissa niin ei saatu kovin montaa kuvaa silla, etta laittais Flickrin kuvakansioon. No, katotaan, josko siella olis joku kelvollinen.
Nyt vasyttaa kylla niin paljon. Viime yon unet jai vahan vahemmalle, kun piti herata aikasin (kaveltiin ja kateltiin elaimia 6 TUNTIA! Ja oikeesti kiirehdittiin viimenen tunti, ku piti ehtia viimeseen bussiin). Eilen meni myos vaha myohaan, ku lahdettiin saksalaisten huonekavereiden kans ulos. Kaytiin kahdessa baarissa: ensimmaisessa yks pojista (huonekavereista) kaveli suoraan sisaan ilman, etta automaattisesti olis nayttany henkkarit portsarille. No, sitte se portsari kysy niita, ja poika vastas, etta unohti hostellille. Hostelli oli lahella, joten lahdettiin hakemaan niita (myos me, koska portsari ei hyvaksyny mun ajokorttia henkkariksi. Huooh, teki mieli sanoa, etta it's Europe baby, ei siella saa ajokorttia tiskin alta setelia vilauttamalla. Mutta jatin jostain syysta sanomatta). Mentiin takas baariin, ja portsari puisteli paata jo kaukaa, ja sano sille meidan huonekaverille, etta "ala vaivaudu tulemaan uudestaan tanne, ku viime kerralla kavelit vaan ohi etka ollu nayttamassa henkkareita". Anteeks mita? Pitais pysahtya nayttamaan henkkarit vaikka niita ei edes kysytty kaikilta? Eli taytyy ite osata arvioida nayttaako alle 21-vuotiaalta? Hmm. Ihan mielenkiintoista. Jatkettiin siis matkaa. Kaytiin mutka rannalla mutta siella tuuli pirusti eika ollu ketaan niin lahdettiin ettimaan toista baaria. Yks naista pojista oli muuten sytyttany tupakan rantakadulla rannan vieressa ja saanu $ 200 sakot! Taalla ollaan tosi tarkkoja siita, ettei rannalle vieda lasipulloja eika siella myoskaan saa polttaa. Se on se lain koura.
Mentiin randomilla baariin, jossa oli karaokeilta (...), mika oli pahempaa ku Suomessa. Jarkyttavia laulajia, jotka laulo biiseja, joita me ei tunnistettu mutta jenkit oli kylla meiningeissa. Mutta ei kai siina, karaoken ideahan on se, etta kuka tahansa saa laulaa, ja jos ei laula niin turha arvostella muita! Eli se siita. Vanhempi nainen (lue: 50v) ahdisteli poikia ja kavi aina vaha koskettelemassa jonkun takamusta. Pojat ei oikein lammenny. Se nainen teki kylla kaikkensa mutta sekaan ei aina riita nakojaan..
Tuli muuten mieleen, etta ku kaveltiin siella Walk of Famella niin tormattiin Michael Jacksonin tahteen, jonka paalle ihmiset oli jattany kukkia ja viesteja hirveen lajan. Ehka hieman ironista oli vain se, etta se tahti oli vaaran Michaelin, taa Michael Jackson on nimittain radiokuuluttaja. Sen nimen alapuolella on aina se logo, mista tunnistaa minka alan tyyppi on kyseessa, joten jos tarkkaan katsoo, huomaa kylla, etta tahti on vaara. Joku oli ottanut jopa ihan asiakseen kirjottaa tietokoneella viestin, tulostaa sen ja tuoda sen tahden paalle, jossa luki suurin piirtein nain: "Jos luulette, etta tama on oikean Michaelin tahti, se tekee teista idiootteja, silla eihan niin suurella tahdella olisi nain huonoa sijaintia Walk of Famella. Oikea tahti sijaitsee paikassa X." Ihmiset on huvittavia. Walk of Famella kavely tuntu vaha silta niin ku olis kavelly niiden starbojen hautojen paalla tai jotain. Totta kai monet niista on viela tassa maailmassa mutta hyvin suuri osa on elamansa elany, ja se teki siella kavelyn vahan aavemaiseksi. Olipa hyvin selitetty.
Ja sori, etta pompin naissa paivissa mutta ajatukset putkahtelee paahan vaarassa tahdissa. Sunnuntaina vuokrattiin pyorat ja poljettiin keskustaan (matkaa ehka 7-8 km), mika oli toisaalta mukavaa mutta toisaalta suuri virhe. Suuri virhe sen takia, etta pyorat oli jarkyttavan huonot, vanhat, ruosteiset, you name it. Arse oli siis hieman hellana monen tunnin polkemisen jalkeen, Juholla teki hyvin tiukkaa paluumatkalla mutta oltiin aika reippaita kylla. Haluttiin lahta kattomaan mall (ostoskeskus), joka on keskustassa ja ulkotiloissa. Kauppoja oli 200 ja minahan siella sitte villiinnyin taas mutta! En taysin. Saastan voimavaroja New Yorkia varten.. Ostelin Gapista kaikkea n. $ 6 dollaria vaatekappale, euroissa vaha yli 4e kappale. Eli mita?! Puoli-ilmasta?! Gap ku Suomessa on vaha eri hintatasossa.. Ostin myos Guessin kellon, joka makso 65 euroa. (Kuva siita kaunokaisesta loytyy http://www.flickr.com/photos/amerikanmaalla) En voi kasittaa. Mukaan olis lahteny myos miljoona muuta tavaraa, jos Juho ei ois (onneksi) vaha toppuutellu. Rinkassa on jo nyt aika paljo kampetta mutta onneks vanhat vaatteet voi aina heittaa roskiin ja pistaa 4 vaatekerrastoa paalle, ku lahtee Suomeen. Siihen on kuitenki onneks viela melkein 5 viikkoa. Taalla on niin loistokasta, ettei voida sanoin kuvata. Jenkit on kuitenki (meille) paras kohde matkustaa tan reissun perusteella. Taalta loytyy ihan kaikkea varmasti jokaiselle. Ollaan saatu paljo uusia kavereita, Facebook tulee hyvaan kayttoon varsinki nyt!
Ylihuomenna olis tarkotus lahta Las Vegasiin, minne on vaha reilu 500 km taalta. Bussin penkkiin on siis taas takalistonsa liimattava. Ollaan oltu kylla tosi onnellisia siita, etta paatettiin tulla San Diegoon, taa on mahtipaikka. Nyt alkaa aivot puutua ja kuola valua suunpielesta, ku nukuttaa niin paljo. Unta palloon siis! Huomenna keksitaan jotain jannaa. Haluttais menna sellaseen huisiin vesipuistoon mutta se taitaa olla vaha liian kaukana :/
Puspus Juholta ja maiskis Marialta. Hyvaa yota!
tiistai 30. kesäkuuta 2009
sunnuntai 28. kesäkuuta 2009
Haluttiin Nukkumaan..
Mutta huonetoveri Alex osoitti syvää rakkauttaan jotaki tyttöä kohtaan. Palias pylly vaan heilu huoneessa ku astuttiin sisään. Nyt on turvallista.
Posted with LifeCast
Ocean Beach, San Diego
Lauantai 16:30
Tulin kaymaan hostellin koneella nopsaa. Aamulla herattiin ja kaytiin nappaamassa bagelit cream cheesella. Sen jalkeen soitettiin meidan tulevaan majoitushostelliin, koska niiden sivuilla luki, etta ne hakee ilmaiseksi Greyhoundin asemalla, joka oli ihan lahella meidan viime yon majapaikkaa. Ja kyytihan tuli hyvin rivakasti. Kuski oli erittain puhelias keski-ikainen mies, joka avautui meille erinaisista asioista ja kertoi hostellin saantoja samalla. Check-in oli vasta 15:00, ja oltiin paikalla jo ennen yhta niin lahdettiin kavelemaan kaduille, koska ulkona on valtavat katumarkkinat. Paljon kojuja, ja viela enemman ihmisia. Ja kuuma! Rantaan on parisataa metria, joten voitte olla varmoja, etta ainaki mut loytaa sielta huomenna. Meressa oli paljo surffareita, naytti aika hurjalta. Taitais Marsa (Juho kylla myos) vetaa nokalleen, jos semmosella menis.
Ihanan nakosta taalla, perusparatiisi. Hostelli on tosi sopo, sangyt on tietty kerrossankyja ja jokaisella on verhot, jotka voi vetaa eteen. Huoneessa on myos kylppari, joten jee! Se on aina ekstraa. Taalla on kaks suomalaista poikkelia, joiden kans ei olla kyllakaan juteltu sanaakaan. Ehka niille on pakko jotaki sanoa kuitenki.
Nyt me lahdetaan tutkimaan ymparistoa, joten lisaa tekstia myohemmin.
Maria ja Juho
Tulin kaymaan hostellin koneella nopsaa. Aamulla herattiin ja kaytiin nappaamassa bagelit cream cheesella. Sen jalkeen soitettiin meidan tulevaan majoitushostelliin, koska niiden sivuilla luki, etta ne hakee ilmaiseksi Greyhoundin asemalla, joka oli ihan lahella meidan viime yon majapaikkaa. Ja kyytihan tuli hyvin rivakasti. Kuski oli erittain puhelias keski-ikainen mies, joka avautui meille erinaisista asioista ja kertoi hostellin saantoja samalla. Check-in oli vasta 15:00, ja oltiin paikalla jo ennen yhta niin lahdettiin kavelemaan kaduille, koska ulkona on valtavat katumarkkinat. Paljon kojuja, ja viela enemman ihmisia. Ja kuuma! Rantaan on parisataa metria, joten voitte olla varmoja, etta ainaki mut loytaa sielta huomenna. Meressa oli paljo surffareita, naytti aika hurjalta. Taitais Marsa (Juho kylla myos) vetaa nokalleen, jos semmosella menis.
Ihanan nakosta taalla, perusparatiisi. Hostelli on tosi sopo, sangyt on tietty kerrossankyja ja jokaisella on verhot, jotka voi vetaa eteen. Huoneessa on myos kylppari, joten jee! Se on aina ekstraa. Taalla on kaks suomalaista poikkelia, joiden kans ei olla kyllakaan juteltu sanaakaan. Ehka niille on pakko jotaki sanoa kuitenki.
Nyt me lahdetaan tutkimaan ymparistoa, joten lisaa tekstia myohemmin.
Maria ja Juho
lauantai 27. kesäkuuta 2009
Greyhound
Pe-la yo 01:00
San Diegossa vihdoin! Meidan bussi lahti 45 minuuttia myohassa ilman sen kummempia informaatiotiedotuksia mutta eipa se mitaan, ei ollut onneksi kiire. Liput makso vaha reilu 10e per naama. Loydettiin asema helposti kavelemalla, tosin huudit oli sellasta harlemia ettei paremmasta valia! Se on ainoa asia, joka vaivaa rinkkamatkustamisessa; kiinnitat varmasti ihmisten huomion silla ihmisen kokoisella rinkallas ja muilla laukuilla. Mutta hyvin ollaan onneksi selvitty.
Bussi lahti myohassa, joka johti siihen, etta kuski ajoi kuin hullu. Juho toivoi, etta sais tulla avautumaan tasta matkasta henkilokohtaisesti blogiin mutta se meni jo hostellihuoneeseen, joten ehka avaan oman sanaisen arkkuni ja Juho voi taydentaa huomenna? Bussi kiisi lapi yon tosiaanki, alunperin 3 tunnin matka muuttui 2,5 tunnin matkaksi myohastymisesta johtuen, eli kaveri yritti kuroa aikaa kiinni. Mua alko saman tien vasyttaa niin pistin vaha tirsaksi huppari paalla huppu paassa (kiitos ilmastoinnin), ja Juho sano etta naytan ihan astronautilta. Murahtelin sitte tovin sille, ku unetti, ja se olis halunnu soittaa mulle kaikkia hyvia biiseja. Raukkeli. Talla valin ku nukuin, Juho todisti 4 torakan torakkatappelua bussin kaytavalla. Kuulemma kaks pienempaa oli raahannu jotain saalista, ja ne kaikki oli yhdessa sitte tapellu siita. Hmm.. Loppumatkasta alko haista bussissa hirvea scheisse (kakha) mutta saastyin silta, koska mun hengitystiet oli tukossa! Ei hajuaistia siis sopivan hetken tullen. Juho sitte haisteli munki puolesta ja se oli hyvin tyytyvainen, ku paastiin bussista ulos. Muuten kylla meniki sitte kaikki oikein hyvin :-D Bussissa oli saksalaisia, ja yritin ymmartaa niita, tuloksetta. Olisin voinut nimittain heittaa muutaman kommentin valiin mutta jai sitte ajatuksen tasolle jostain syysta. Turhauttavaa!
Meilla ei ollu alun perin hostellia taksi yoksi, koska kaikki hyvat oli buukattu ja vapaat oli torkeen kalliita. Luotettiin arpaonneen, koska tiiettiin, etta taa kaupunki on tosi turvallinen ja uskaltaa myohemmin illallaki tarpoa reput selassa yopaikkaa etsien. San Diego on siis Yhdysvaltojen kolmanneksi varakkain kaupunki ja silla on yks alhaisimmista rikollisuusluvuista. Taman rohkaisemana astuttiin bussiasemalta ulos ja kysyttiin poliisisedalta, josko lahella olis mitaan halpaa hotellia tai hostellia. Ja olihan siella! Kolmen korttelin paasta loytyi hostelli, josta saatiin huone neljallakympilla, eli pari koysaa per naama. Kaytiin asken ettimassa ravintoa lahistolta ja paadyttiin Wendy'siin, koska se oli ainoa, joka oli auki. Elekaa menko sinne, jos vastaan joskus tulee. Yaah!
Huomisesta alkaen meilla on sitte tosiaan se hyva ja halpa hostelli varattuna, hostelli on lahella rantaa. Ulkona on lammin tallakin hetkella, joten josko sita paasis taas vaha grillailemaan itteaan! San Diegossa ollaan yhteensa 5 yota. Sitte jatketaan varmaan Las Vegasiin, missa on saatietojen mukaan reippaat 42 astetta naihin aikoihin.. Huhh.
Nyt lahen huoneeseen mina myos, me vedetaan nahat silimille ja unta palloon. Ihanan nakoinen kaupunki, hieno ja siisti. Luulen, etta viihdytaan taalla aivan hyvin. Osittain ton Losin jalkeen on hyvin helppo tehda vaikutus.
Sleep tight, don't let the bed bugs bite!
J & M
San Diegossa vihdoin! Meidan bussi lahti 45 minuuttia myohassa ilman sen kummempia informaatiotiedotuksia mutta eipa se mitaan, ei ollut onneksi kiire. Liput makso vaha reilu 10e per naama. Loydettiin asema helposti kavelemalla, tosin huudit oli sellasta harlemia ettei paremmasta valia! Se on ainoa asia, joka vaivaa rinkkamatkustamisessa; kiinnitat varmasti ihmisten huomion silla ihmisen kokoisella rinkallas ja muilla laukuilla. Mutta hyvin ollaan onneksi selvitty.
Bussi lahti myohassa, joka johti siihen, etta kuski ajoi kuin hullu. Juho toivoi, etta sais tulla avautumaan tasta matkasta henkilokohtaisesti blogiin mutta se meni jo hostellihuoneeseen, joten ehka avaan oman sanaisen arkkuni ja Juho voi taydentaa huomenna? Bussi kiisi lapi yon tosiaanki, alunperin 3 tunnin matka muuttui 2,5 tunnin matkaksi myohastymisesta johtuen, eli kaveri yritti kuroa aikaa kiinni. Mua alko saman tien vasyttaa niin pistin vaha tirsaksi huppari paalla huppu paassa (kiitos ilmastoinnin), ja Juho sano etta naytan ihan astronautilta. Murahtelin sitte tovin sille, ku unetti, ja se olis halunnu soittaa mulle kaikkia hyvia biiseja. Raukkeli. Talla valin ku nukuin, Juho todisti 4 torakan torakkatappelua bussin kaytavalla. Kuulemma kaks pienempaa oli raahannu jotain saalista, ja ne kaikki oli yhdessa sitte tapellu siita. Hmm.. Loppumatkasta alko haista bussissa hirvea scheisse (kakha) mutta saastyin silta, koska mun hengitystiet oli tukossa! Ei hajuaistia siis sopivan hetken tullen. Juho sitte haisteli munki puolesta ja se oli hyvin tyytyvainen, ku paastiin bussista ulos. Muuten kylla meniki sitte kaikki oikein hyvin :-D Bussissa oli saksalaisia, ja yritin ymmartaa niita, tuloksetta. Olisin voinut nimittain heittaa muutaman kommentin valiin mutta jai sitte ajatuksen tasolle jostain syysta. Turhauttavaa!
Meilla ei ollu alun perin hostellia taksi yoksi, koska kaikki hyvat oli buukattu ja vapaat oli torkeen kalliita. Luotettiin arpaonneen, koska tiiettiin, etta taa kaupunki on tosi turvallinen ja uskaltaa myohemmin illallaki tarpoa reput selassa yopaikkaa etsien. San Diego on siis Yhdysvaltojen kolmanneksi varakkain kaupunki ja silla on yks alhaisimmista rikollisuusluvuista. Taman rohkaisemana astuttiin bussiasemalta ulos ja kysyttiin poliisisedalta, josko lahella olis mitaan halpaa hotellia tai hostellia. Ja olihan siella! Kolmen korttelin paasta loytyi hostelli, josta saatiin huone neljallakympilla, eli pari koysaa per naama. Kaytiin asken ettimassa ravintoa lahistolta ja paadyttiin Wendy'siin, koska se oli ainoa, joka oli auki. Elekaa menko sinne, jos vastaan joskus tulee. Yaah!
Huomisesta alkaen meilla on sitte tosiaan se hyva ja halpa hostelli varattuna, hostelli on lahella rantaa. Ulkona on lammin tallakin hetkella, joten josko sita paasis taas vaha grillailemaan itteaan! San Diegossa ollaan yhteensa 5 yota. Sitte jatketaan varmaan Las Vegasiin, missa on saatietojen mukaan reippaat 42 astetta naihin aikoihin.. Huhh.
Nyt lahen huoneeseen mina myos, me vedetaan nahat silimille ja unta palloon. Ihanan nakoinen kaupunki, hieno ja siisti. Luulen, etta viihdytaan taalla aivan hyvin. Osittain ton Losin jalkeen on hyvin helppo tehda vaikutus.
Sleep tight, don't let the bed bugs bite!
J & M
perjantai 26. kesäkuuta 2009
Bye bye Los Angeles, hello San Diego!
Perjantai 13:00
Just ostettiin bussiliput ja varattiin hostelli San Diegoon. 20:15 lahtee vanha tuttu Greyhound korottelemaan kohti San Diegoa. Matka kestaa vaha vajaa kolme tuntia ja on vajaa 200 km pitka. Ei siis mitaan verrattuna itarannikon bussimatkaan, joka oli vain yli 10 kertaa pidempi.
Aamulla herattiin, katottiin Dog Whispereria telkkarista (parasta antia!) ja check-out oli klo 12. Saatiin jattaa rinkat hotellin matkatavarahuoneeseen talteen, noukataan ne ennen ku lahetaan kaveleen bussiasemalle; aseman pitais olla nimittain ihan kilometrin tai kahden paassa. Sita ennen yritetaan ehtia kayda kurkkaamassa Walk of Famea, toivottavasti ehditaan nimittain sinne pitaa ottaa bussi eika oo ehditty syoda viela edes aamupalaa. Subway hoitaa onneks sen puolen.
Saatiin tosi hyva ja edullinen hostelli San Diegosta, arvostelujen perusteella loistokamaa ja loistosijainti. San Diegossa olis tarkotus viipya 4 paivaa, siita on semmonen 20 km Meksikon rajalle, grrr. Tijuanaan olis siis helppo menna. Muistatteko, Tijuana oli se mesta missa OC:n Marissa veti overdoset. Pahaenteista.. What happens in Tijuana, stays in Tijuana. :-D Melekein.
On kylla ihan mukavaa lahtea taalta Losista, ei voida ihan hirveen lampimasti suositella ellei majoitu Beverlyyn, siella kylla maittais elella. On vaan niin masentavaa, ku kaikki sen hienostoalueen ulkopuolella nayttaa vaha niinku kesylta slummilta, not our cup of tea.
Juho testas bloggaamista iPhonella ja hyvin toimi! Voidaan siis pistaa valissa myos pikkupaivityksia, jos on nettiyhteys saatavilla vaikka ei konetta oliskaan. San Diegon hostellista loytyy talla kertaa kuitenki myos tietokone ja nettiyhteys niin paasee paivittelemaan ahkerammin.
Me lahetaan nyt syomaan sita aamupalaa vihdoin ja yritetaan juosta viela muutamassa paikassa, jotka haluttais nahda ennen lahtoa. Toisin sanoen Walk of Fame ja joku massiivinen levykauppa, jonne Juho halajaa. Matkaan siis! Seukki kerran kirjotellaan sitte San Diegosta, toivottavasti se on vaha positiivisempi yllatys ku taa Losi.
Heiipaa,
xoxo Gossip girl
The City of Angels
Torstai 21:00
Hehei! Pitkasta aikaa paastaan kirjoittamaan koneelle, ollaan jouduttu parjaamaan iPodilla ja iPhonella netin suhteen tama viikko. Otetaanpas hieman takaumaa siita, mita naiden muutaman paivan aikana on tapahtunut. Viimeks kirjoittelin sunnuntaina. Hmm, mentiin illalla vastoin suunnitelmiamme leffaan, taas! Kaytiin kattomassa Hangover (en muista mika sen suomalainen kaannos on) mutta sekin oli tosi hyva. Sai rakattaa oikein olan takaa. Meidan oli tarkotus menna eka kaymaan siella Miami Downtownissa mutta huomattiin, etta bussit ei enaa ois kulkenu takas pain, ku oli sunnuntai niin todettiin, ettei raaskita maksaa taksimatkaa takas. Lompakon nyorit pidetaan tiukalla siis (tiettyjen asioiden suhteen nakojaan)! Maanantaina herattiin suht aikaisin, pistettiin kamat kasaan ja sanottiin heippa meidan herttaselle Sveitsi-huonekaverille. Siita ja Juhosta tuli hyvia kavereita, onneks Facebook on keksitty niin voi pitaa yhteytta reissun paalla tehtyihin tuttavuuksiin.
Lentokentalle paatettiin sitte kuitenki ottaa taksi, koska pelattiin, etta aika menis tiukille. Vaihtoehdot olivat nimittain tasan a) 15 minuutin taksimatka tai b) kahden tunnin julkisten bussien matka. Ristiriitaista? No, meilla oli kylla sitte hyvin runsaasti aikaa sen taksimatkan jalkeen ja palloiltiin kentalla aikamme. Lennot meni hyvin, ei se lentaminen kylla kovin nautinnollista ole mutta minkas teet, bussimatka Miamista lansirannikolle olis ollu jo vaha liian overi. Lentamallaki matkassa meni kaiken kaikkiaan joku 9 tuntia. Niin outoa, kun valimatkat on miljoona kertaa suuremmat taalla ku Suomessa ja Euroopassa. Los Angelesiin paastyamme oltais haluttu tulla julkisilla hotellille, ku tiiettiin, etta taa on lahella keskustaa. Nyt ollaan tosiaan yovytty hotellissa, koska se on saman hintanen ku esim. New Yorkin hostelli. Maksetaan $ 23/yo/hlo mika on hyvinki kohtuullinen kahden tahden hotellista. Yritettiin soittaa hotelliin ja kysya neuvoa mutta tuuttas vaan varattua niin kauan, etta paadyttiin ottamaan shuttle bus kentalta, mika oli suolaiset $ 15/hlo, hrr. Matkan varrella nahtiin semmosta slummialuetta (kuski pisti ovet lukkoon niilla huudeilla), etta mietittiin Juhon kans yhteen aaneen, etta ei oo mikaan ihme, jos monet ei tykkaa Losista, ku talta nayttaa. Oltiin kuultu siis paljo negatiivista kommenttia tasta kaupungista ennen tanne tuloa. Paatettiin kuitenki, etta taytyyhan se ite kokea ennen ku muodostaa mielipiteita! Hotelli ei kuitenkaan ollu onneks niilla pelottavimmilla huudeilla (taa kuulostaa varmasti tosi lupaavalta :D). Hienon nakonen hotla taa on, huoneet on aika peruskauraa mutta tuntuu kivalta, ku saa olla ihan omassa rauhassa valilla, eika koko ajan tarvi miettia, etta loikkaako huonekaverit huoneeseen just sillon ku istut pytylla ovi auki (no ei se ehka ihan nain oo menny kuitenkaan, mutta ehka ymmarratte pointin). Hotellille paastyamme painettiin paa tyynyyn mita pikimmiten, koska vasytti jarkyttavan paljo.
Tiistaina nukuttiin (mutta ei pitkaan, koska -3h aikaero piti siita huolen). Kaytiin vaha kavelemassa nuhjuisilla huudeilla, joiden meille kerrottiin olevan KESKUSTA. Siis mita! Oltiin/ollaan jarkyttyneita. Ette uskois jos nakisitte. Jos kehittelee mielikuvaa, johon liittyy Los Angeles ja keskusta tai downtown tai mita tahansa, ensimmainen asia (ainaki meilla) on hienot ostoskadut, ruskettuneet kauniit ihmiset ja sita rataa. Todellisuus on kaukana siita. Tosi likaista, nuhjuista, ja ollaan ehka ainoat valkonahat kaduilla. No ei ainoat, mutta hyvin suuri valtaosa on latino- tai tummaihoisedustusta. Paljon kodittomia ja epamaaraista porukkaa mutta ei oo kylla kohdattu mitaan ongelmia. Kaikki kaupat synnyttaa sussa ainoastaan myotatunnon tunteita ja ihmiset on aika vahavaraisia. Kaukana siis siita glamourista, mita luulis taman kaupungin sisaltavan. Ja voidaan kertoa muutaman paivan ja hyvin, hyvin monen bussimatkan kokemuksella, etta ne kamalat spurkualueet ei rajoitu ainoastaan keskustaan. Niita riittaa niin kauan, kunnes oot ajanu sellaset 10 km pois pain kaupungista. Masentavaa. Joten, Los Angeles ei oo tehny meihinkaan niin suurta vaikutusta, taa keskusta-alue siis. Beverly Hills onki sitte asia erikseen. Siita lisaa ihan kohta. Tiistaina kaytiin illalla sitte bussilla Santa Monicassa, kun haluttiin paasta rannalle (, jonka kuviteltiin olevan hiiieman lahempana). Bussimatka kesti nimittain varmaan 45 min! Ja kunnon lattarispurkumestaa koko matka sinne. Santa Monica itsessaan oliki sitte semmonen matkaopas-maisema ja ranta uskomattoman pitka. Saatiin hienoja kuvia auringonlaskusta ja kaveltiin Pacific Parkin laiturilla (Pacific Park on minihuvipuisto, joka nakyy mm. Californication-ohjelman alkutunnarin aikana, woohou).
Keskiviikkona eli eilen oli tarkoitus lahtea Beverly Hillsiin mutta koska Hollywoodin bussi osu kohdalle sopivasti, hypattiin siihen. Taalla on aika hankala liikkua ilman autoa ainakaan kunnasta toiseen mutta bussilla paasee suht katevasti lahimpiin ja tunnetuimpiin paikkoihin hintaan $ 1.25. Bussissa istuessamme teki mieli hihkaista, kun silmiin osui vanha tuttu HOLLYWOOD-teksti, joka kurkkaili kukkuloilta. Jaatiin bussista pois, ja Juho oli niin fiiliksissa niista korkeista kukkuloista, etta halus paasta sinne ylos hinnalla milla hyvansa. Siella pain naky olevan tosi hienoja taloja, joten lahdettiin vahan kiertelemaan. Paastiin ihanalle kotitaloalueelle, missa oli aivan mielettomia taloja (mutta ei mitaan verrattuna Beverly Hillsiin). Vahan aikaa kaveltyamme nain, kun vanha mies oli horjahtanut portaissa ja sen vaimo yritti hyvin vaikean nakoisesti nostaa sita ylos. Kysyttiin, etta tarviiko ne apua ja Juho kavi auttamassa sen raukkelin papan rullatuoliin, kun sen omat jalat ei toiminu, etta olis voinu kavella. Mina pidin niiden sopoa koiraa sylissa, ettei se juossu autotielle. Tarkea tehtava! Ne oli tosi kiitollisia avusta, ja nain jatkoimme matkaa, paivan hyva tyo tehtyna.
Lahdettiin kipuamaan rinnetta ylos, koska maisemat oli aika huikeat. Toinen toistaan upeampia taloja, osa verhottu aidoilla ja aika lailla jokaisen nurmikolla kyltti tyyliin "aseellinen hyokkays jokaiseen tunkeutumisyritykseen".. Olipa huonoa suomea. No, en osaa suomentaa mutta ehka tuosta saa sen ajatuksen, etta ei haluttu lahtea hiippailemaan niiden nurmikoille (houkutus oli luonnollisesti ylitsepaasemattoman suuri haha). Monilla myos vahtikoirat piti huolta siita, ettei kutsumattomat vieraat paase kovin pitkalle. Kaveltiin ihan sairaan korkealle ja nahtiin viela korkeammalla oleva observatorio, jonka parvekkeilla nakyi olevan ihmisia. Sinne siis! Meidan piti kyllakin kiertaa hieman laittomasti lukossa ollut aita, etta paastiin toiselle puolelle polulle, joka vei observatorioon. Mutta oli siella muitaki, ne oli tosin tissiposkia, jotka oli tullu sinne toista kautta autolla! Maisemat oli aika lailla henkeasalpaavat, ikina nahny mitaan yhta hienoa. Nakyma Los Angelesin yli ja kaikki ne hienot talot alapuolella. Paastiin observatoriolle ja sielta nakyi viela lahempaa Hollywood-kirjaimet. Kuvia rapsittiin luonnollisesti ja niita paasette kattomaan http://www.flickr.com/photos/amerikanmaalla. Vieri vieressa oli kukkuloita ja "vuoria" loputtomiin. Siina vaiheessa oli kylla molemmilla fiilis, etta kannatti tulla :) Oli nimittain hieman hikista kavella tassa kuumuudessa, mutta lopussa kiitos seisoi! Alaspain kavellessamme yks mies kysyi, josko voitais auttaa sita, kun se yritti saada kirjahyllya pakun peraan. Juho sitte nosti sen sinne sen kans ja sekin kiitteli kovasti. Kaks paivan hyvaa tyota! Plus sopo kisuli (ihan tavallinen kissa) seuras meita tosi kauan, bondattiin sen kans ja rapsutettiin sita pitkaan. Sitte se lahti kotiinsa ja me jatkettiin matkaa. Ihmiset oli tuolla alueella jotenki extraystavallisia ja mukavia mutta eipa se oo mikaan ihme, ku aurinko paistaa vuoden ympari ja saa asua melkoisella asuinalueella. Ei oo sita taloudellista stressia ilmeisesti ainakaan! Kaikki tervehti, ku kaveltiin ohi vaikka oltiin niin kameraturistien nakosia.
Taalla on paivisin muuten tosi lammin (mutta ei (onneks) mitaan verrattuna Floridaan) ja iltaisin tulee hirrrrveen kylma viela nain alkukesasta. Sain pikku nuhan, ku oon kulkenu tuolla t-paita paalla aamusta iltaan, ja illalla oikeasti tarvis hupparin. No, nyt on huppari paalla ;) Eilen illalla oltiin sitte aika naatti ja uni maistui. Paitsi!! En malttanu nukkua, ku oon koukussa Twilightiin (mina?)! Sain sen irkkupariskunnan tytolta, ku se oli lukenu sen ja sen tosi hyva (ja cheesy). Joten ei mikaan ihme, etta meikan romantiikan tayteinen sielu tykkaa tommosesta lallysta.
Tanaan paastiin sitte vihdoin sinne Beverly Hillsiin pitkan kavelymatkan jalkeen. Kaveltiin pitkasti Sunset Boulevardia pitkin ja loppujen lopuks alko tulla semmosia taloja, etta paateltiin, etta nyt ollaan jyvalla. Oltais varmaan muuten menty semmoselle perus julkkiskoti-kierrokselle bussilla mutta se makso $ 45/naama!!! Jarkyttavan suolanen hinta bussimatkasta, joka kestaa 2h. Skipattiin sitte se ja paatettiin, etta me etitaan ne talot ite saateri. Meilla oli lista tiettyjen julkkisten taloista ja kaytiin katsastamassa mm. Ozzy Osbournen talo, talo missa Frank Sinatra asui ennen ja kappailtiin myos Dean Martinin entisen ja Janet Jacksonin talon ohi. George Clooney ja Sylvester Stallone oli myos samoilla huudeilla. Monet talot oli puskien ja aitojen peitossa mutta kylla sielta jotain nakyi! Ollaan myos hyvin varmoja, etta ainaki joku julkkis ajo ohi, koska autot oli sita luokkaa, etta ei paljo muuta ku Bentleyta, Lamborghinia, Porschea ja Ferraria nakyny.. Juho oli erittain mielissaan tasta autotilanteesta niinku varmaan jokainen normaali mieshenkilo, hah. Yks kuskeista naytti ihan Matthew McConagheylta mutta se nyt varmasti oli vaan meidan mielikuvituksen tuotetta.. Mutta siis ne talot. Ihan uskomattomia! Mutta ei kai siina, jos patakkaa riittaa. Beverly Hills on maailman varakkain kaupunki, talojen keskiarvo on $ 2.2 miljoonaa. Ja se, mita odottais Los Angelesissa nakevansa, onkin sitte Beverly Hillsissa. Siella on ne merkkiliikkeet ja hienot kadut, joita pitkin on mukava tallustella (ja hyvalla tuurilla voi bongailla myos niita julkkiksia). Talla kertaa ei kuitenkaan meidan haaviin tarttunu yhtaan, valitettavasti.
Tultiin joku aika sitte hotellille ja kuultiin, etta tassa viereisessa hotellissa tms. on ilmanen netti, jossa saa viipya 15 min. ilmaiseksi, ku sanoo, etta ollaan yota tuossa hotellissa. No, oon kirjotellu tata jo varmaan vajaan tunnin, ku ei oo ollu jonoa. Nyt tais tulla joku tyyppi tohon odottamaan niin pitaa ehka lopettaa. Mukava kirjottaa tammosella 20-tuumasella iMacilla.. Haluan kotia tammosen.
Huomenna jatketaan matkaa! Aina yhta jannittavaa ja kivaa :) Varsinki nyt, ku taa LA on ollu vaha pettymys monelta osin. Mukava paasta uusille seuduille. Lahdetaan varmaan San Diegoon seuraavaksi, kun siella nayttais olevan hyvia hostelleja ja halvat bussimatkat taalta sinne. Matkaa on ehka joku 170 km, jos oikein muistan.
Tuli ihan hullun pitka teksti, ja kirjotin tan tosi intensiivisessa mielentilassa, joten on varmasti miljoona virhetta ja epakohtaa mutta ei ehdi lukea lapi uusiksi. Meilla on kivaa ja ihanaa ja huippua ja taalla on PARASTA! Lahtekaa ihmiset teki Amerikkaan.
Suukoin,
Marsupilami ja Zuuso
Ainiin, pakko kertoa yks juttu :-D Juho kirmaili ja juoksenteli tanaan Beverly Hillsissa hirveessa paniikissa, ku oli niin jarkyttava vessahata (vauvanrakko). Loppujen lopuksi se paatyi helpottamaan tuskansa (osittain :DD) ehka Beverly Hillsin hienoimman kadun kukkapuskaan :D Siita se juoksi pikaravintolan vessaan, ku naki sellasen :D Oli vaha nuo vessapaikat kiven alla..
PS. Ihmeteltiin tanaan, etta miten joka paikassa ja autossa raikuu Michael Jacksonin musiikki mutta selvis sekin, kun luin Iltasanomien sivuja :( Onpa surullista. Ja sielta se on Bel-Airin kodistaan kiidatetty sairaalaan samaan aikaan, ku me ollaan oltu ihan lahella Beverly Hillsissa. Kylmia vareita.
maanantai 22. kesäkuuta 2009
Raindrops keep falling on our heads
Sunnuntai 18:00
Hehei! Pikaista paivitysta, en jaksa kirjottaa pitkasti. Tanaan saatiin nauttia ekaa kertaa kunnon rankkasateesta. Vetta tuli ja oli tosi siisti ukkonen, kastuttiin litimariksi, ku juostiin bussipysakille ravintolasta. Mutta oli kylla ihan paikallaan, mittari naytti paivalla 39 astetta. Huomenna jatketaan matkaa sitte, silla lentoliput Los Angelesiin on ostettu! Mahtavaa. Saadaan myos nauttia lisaa aikaerosta, joka on -3 tuntia. Joten aikaero Suomeen verrattuna on sitte -10 tuntia! Hullua. Eletaan siis hyvin erilaista paivarytmia ku te siella.
Tanaan kaytiin aamupalalla rantabulevardilla meidan sveitsilaisen huonekaverin kans. Kaytiin News Cafessa, missa Gianni Versace istuskeli hetkea ennen kun se ammuttiin reilu 10 vuotta sitten. No, meita ei onneks kohdannu sama epaonni. Irkut lahti aamulla kohti Orlandoa, sniif. Noo, kuitenki tormataan viela jossain talla tuurilla.
Pitais varata hostelli Los Angelesista. Jaksaiskohan.. Miksei joku voi teha tata meidan puolesta, ois kiva.
Mutta nyt, tschuss.
Hehei! Pikaista paivitysta, en jaksa kirjottaa pitkasti. Tanaan saatiin nauttia ekaa kertaa kunnon rankkasateesta. Vetta tuli ja oli tosi siisti ukkonen, kastuttiin litimariksi, ku juostiin bussipysakille ravintolasta. Mutta oli kylla ihan paikallaan, mittari naytti paivalla 39 astetta. Huomenna jatketaan matkaa sitte, silla lentoliput Los Angelesiin on ostettu! Mahtavaa. Saadaan myos nauttia lisaa aikaerosta, joka on -3 tuntia. Joten aikaero Suomeen verrattuna on sitte -10 tuntia! Hullua. Eletaan siis hyvin erilaista paivarytmia ku te siella.
Tanaan kaytiin aamupalalla rantabulevardilla meidan sveitsilaisen huonekaverin kans. Kaytiin News Cafessa, missa Gianni Versace istuskeli hetkea ennen kun se ammuttiin reilu 10 vuotta sitten. No, meita ei onneks kohdannu sama epaonni. Irkut lahti aamulla kohti Orlandoa, sniif. Noo, kuitenki tormataan viela jossain talla tuurilla.
Pitais varata hostelli Los Angelesista. Jaksaiskohan.. Miksei joku voi teha tata meidan puolesta, ois kiva.
Mutta nyt, tschuss.
sunnuntai 21. kesäkuuta 2009
Lefalefalefa
Sunnuntai 1:30
Tultiin just leffasta kattomasta The Year One, joka oli huippuhyva. Jack Black, works everytime. Kasittamaton taa elamanmeno taalla Miamissa. Kay kateeksi! Iloisia ihmisia on joka puolella, ja vaatekaupat sun muut auki kello yks yolla. Lampotila oli mittarin (ja Juhon, koska silla oli tosi kuuma) mukaan 30 astetta.
Mutta me mennaan nyt nukkumaan, huomenna luvassa vahan biitsia ja muuta kivaa. Lentolippujen ostaminen muun muassa, mutta se on vaha tylsaa. Matkakohde ei kuitenkaan! Arvotaan San Diegon ja Los Angelesin valilla.. Naista paikoista sitte Las Vegasin ja Grand Canyonin kautta San Franciscoon. Las Vegasissa on torkeen halpoja hotelleja ja hostelleja just nyt, joten satsataan siihen varmaan vaha pidemmaksiki aikaa. San Francisco on myos hyvin lahella sydanta talla hetkella. Lovely!
Gute Nacht, bis Morgen!
Tultiin just leffasta kattomasta The Year One, joka oli huippuhyva. Jack Black, works everytime. Kasittamaton taa elamanmeno taalla Miamissa. Kay kateeksi! Iloisia ihmisia on joka puolella, ja vaatekaupat sun muut auki kello yks yolla. Lampotila oli mittarin (ja Juhon, koska silla oli tosi kuuma) mukaan 30 astetta.
Mutta me mennaan nyt nukkumaan, huomenna luvassa vahan biitsia ja muuta kivaa. Lentolippujen ostaminen muun muassa, mutta se on vaha tylsaa. Matkakohde ei kuitenkaan! Arvotaan San Diegon ja Los Angelesin valilla.. Naista paikoista sitte Las Vegasin ja Grand Canyonin kautta San Franciscoon. Las Vegasissa on torkeen halpoja hotelleja ja hostelleja just nyt, joten satsataan siihen varmaan vaha pidemmaksiki aikaa. San Francisco on myos hyvin lahella sydanta talla hetkella. Lovely!
Gute Nacht, bis Morgen!
lauantai 20. kesäkuuta 2009
Dagen efter
Lauantai 12:00
Huomenta! Tanaan vasyttaa, silla eilen meni aika myohaan ulkona riekkuessa. Hauskaa tosin oli, joten ei haittaa! Oli mahtava fiilis saada puhtaita vaatteita pesulakaynnin jalkeen, ei olla varmaan ikina oltu yhta mielissaan pesukoneesta ja puhtaista vaatteista. Mutta itse siihen iltaan: mentiin irlantilaisten huoneeseen istuskelemaan illalla ja lahettiin sitte yhta matkaa 11 jalkeen baariin. Ne keksi tosi hyvan tavan juoda rommia: ensin otetaan kulaus rommia ja heti peraan kokista niin, etta valissa nielastaan. Ei kuulemma maistu yhtaan alkoholilta! No, kaikki ehka arvaa mihin tallanen johtaa. :-D
Juho loysi oman sielunkumppaninsa tanssilattialla outojen tanssiliikkeidensa suhteen, ne matchas taydellisesti irkun kans. Me tytot sitte oltiin luonnollisesti hyvin ylpeita samalla, kun Juho teki robottitanssia ja toinen tanssi Egypti-teeman mukaisesti. Tata jatku monta tuntia. Juho keksi myos uuden tanssiliikkeen, josta tuli illan hitti. Kutsutaan sita.. jyrsijaksi. Laitan videon tanne jossain vaiheessa, jos jaksan.
Vaihdettiin baaria jossain vaiheessa ja Juhosta tuli kaikkien lemmikki. Yks mies halus jopa ostaa sen.. en tieda mihin tarkotukseen. Tarjos miljoonaa euroa! Mutta enhan mina nyt tuota myya raaski. Raukkeli. Juho naytti myos miten se moonwalk OIKEASTI menee, pisti kampoihin ite Jacksonin Michaelille. Meilla oli kuitenki tosi hauskaa, ja mulla on myos hyvin paljon videomateriaalia. :-D Yks mies tuli sanomaan, etta se oli kuullu meidan olevan suomalaisia ja kerto, etta sen sukunimi on kuulemma suomea. No, sen sukunimi oli Surma, ja kaveri oli jenkki. Ei oo heleppoa..
Illan paatteeksi about neljalta Juho oli hyvin turhautunu, koska silla oli tosi kova nalka. Mentiin hakemaan pizzaa mutta mulla ei tehny mieli niin rankkaa tavaraa niin otin sitte kreikkalaisen salaatin. Juho halus paasta osingoille ja soi tomaatteja mun salaatista, kunnes paasi hostellille tuhoamaan pitsaa (tata ennen se oli uhonnu koko kotimatkan, etta vetaa koko pizzan - joka oli iso pannupizza - yksin, ja viela pahvit palan painikkeeksi). No, loppujen lopuksi se jakso 3 palaa ja oli ihan taynna. Oh, se on se nalkauho, joka puhuu.. Sitte sanottiin heipat kaiffareille ja mentiin nukkumaan. Unta ei piisannu kuitenkaan kovin myohalle, joten ajattelin lahtea kohta kiertelemaan vaha kauppoja. Juho ei jostain syysta oo kovin virkeana, kumma juttu..
Laterss people!
Huomenta! Tanaan vasyttaa, silla eilen meni aika myohaan ulkona riekkuessa. Hauskaa tosin oli, joten ei haittaa! Oli mahtava fiilis saada puhtaita vaatteita pesulakaynnin jalkeen, ei olla varmaan ikina oltu yhta mielissaan pesukoneesta ja puhtaista vaatteista. Mutta itse siihen iltaan: mentiin irlantilaisten huoneeseen istuskelemaan illalla ja lahettiin sitte yhta matkaa 11 jalkeen baariin. Ne keksi tosi hyvan tavan juoda rommia: ensin otetaan kulaus rommia ja heti peraan kokista niin, etta valissa nielastaan. Ei kuulemma maistu yhtaan alkoholilta! No, kaikki ehka arvaa mihin tallanen johtaa. :-D
Juho loysi oman sielunkumppaninsa tanssilattialla outojen tanssiliikkeidensa suhteen, ne matchas taydellisesti irkun kans. Me tytot sitte oltiin luonnollisesti hyvin ylpeita samalla, kun Juho teki robottitanssia ja toinen tanssi Egypti-teeman mukaisesti. Tata jatku monta tuntia. Juho keksi myos uuden tanssiliikkeen, josta tuli illan hitti. Kutsutaan sita.. jyrsijaksi. Laitan videon tanne jossain vaiheessa, jos jaksan.
Vaihdettiin baaria jossain vaiheessa ja Juhosta tuli kaikkien lemmikki. Yks mies halus jopa ostaa sen.. en tieda mihin tarkotukseen. Tarjos miljoonaa euroa! Mutta enhan mina nyt tuota myya raaski. Raukkeli. Juho naytti myos miten se moonwalk OIKEASTI menee, pisti kampoihin ite Jacksonin Michaelille. Meilla oli kuitenki tosi hauskaa, ja mulla on myos hyvin paljon videomateriaalia. :-D Yks mies tuli sanomaan, etta se oli kuullu meidan olevan suomalaisia ja kerto, etta sen sukunimi on kuulemma suomea. No, sen sukunimi oli Surma, ja kaveri oli jenkki. Ei oo heleppoa..
Illan paatteeksi about neljalta Juho oli hyvin turhautunu, koska silla oli tosi kova nalka. Mentiin hakemaan pizzaa mutta mulla ei tehny mieli niin rankkaa tavaraa niin otin sitte kreikkalaisen salaatin. Juho halus paasta osingoille ja soi tomaatteja mun salaatista, kunnes paasi hostellille tuhoamaan pitsaa (tata ennen se oli uhonnu koko kotimatkan, etta vetaa koko pizzan - joka oli iso pannupizza - yksin, ja viela pahvit palan painikkeeksi). No, loppujen lopuksi se jakso 3 palaa ja oli ihan taynna. Oh, se on se nalkauho, joka puhuu.. Sitte sanottiin heipat kaiffareille ja mentiin nukkumaan. Unta ei piisannu kuitenkaan kovin myohalle, joten ajattelin lahtea kohta kiertelemaan vaha kauppoja. Juho ei jostain syysta oo kovin virkeana, kumma juttu..
Laterss people!
perjantai 19. kesäkuuta 2009
Lepopaiva
Perjantai 13:00
Tanaan herattiin puoli 12 maissa, koska oltiin ihan rattivasyneita edellisten oiden valvomisesta (ollaan tultu siis vanhoiksi). Eilen istuttiin Irish Pubissa ja kaytiin syomassa myohemmin meidan irlantilaisten kavereiden kans, jotka on kylla tosi mukavia, tullaan loistavasti juttuun. Happy hourin aikaan sai kaks yhden hinnalla, tama tilaisuus oli tietysti pakko kayttaa hyvaksi. Juho kiskas kannullisen olutta ja me oltiin huvittuneita, koska raukkelilla karahti eilen naama ihan mustaksi, ainoa muisto vaaleasta ihosta hanen kasvoillaan ovat valkoiset jaljet aurinkolaseista :-D Kuvitelkaa sellanen skimbailija, joka on lasketellu lasit paassa viikon Lapin rinteissa. No, Juho nayttaa semmoselta :D Aamuksi vari oli tosin hieman tasoittunut, ja eipa tassa allekirjoittaneellakaan paljo kehumista ole, ku poskipaihin asti ulottuu aurinkolasien rajat. En enaa ikina ota aurinkoa lasit paassa! Taytyy lahta tasottelemaan varia tonne ulos. Rannalle ei kuitenkaan tanaan menna, ku eilen oli ihan oikeasti niin kuuma, etta epamukavan kuumuuden raja ei ollu enaa kaukana. Oltiin siis neljastaan rannalla ja piti kayda uimassa varmaan 10 minuutin valein. Mika ei kyllakaan ollu yhtaan epamiellyttavaa, silla vesi on yhta kirkasta ku hanaversio ja lamminta ku linnunmaito! Aijaijai. Haita ei nakyny, ja taa ranta onki paljo matalampi. Jospa ne isoimmat yksilot ainakaan ei paasis mun varpaiden kans kosketuksiin. Ainakaan ilman, etta niiden maha raapii hiekkapohjaa.
Tanaan on kulunut tasan kaks viikkoa siita, ku alotettiin matkamme. Mahtavaa, etta kolme kertaa sama aika on viela jaljella, ennen ku tarvii palata Suomeen. Matkustaminen on kylla ihan parasta!
Lahetaan hakemaan kohta leivat Subwaysta ja tsekataan vieressa oleva pesula; vaatteet on pakko saada pestya koneessa. Ne haisee ihan tiskiratille monen nyrkkipesun jalkeen, ku ei oo ollu kunnon pesuainetta. Yrrh. Illalla lahetaan varmaan vihdoin ja viimein kaymaan Miami downtownissa. Me ollaan nyt siis Miami Beachilla (ja tarkemmin ottaen South Beachilla), joka on erillinen pikkusaari ihan lahella Miamin "keskustaa". Tanne monet tulee lomailemaan yleensa, koska ranta (ja rantabaarit) on vieressa. Tosta paasee bussilla helposti keskustaan niin taytyy lahtea katsastamaan, etta milta siella nayttaa. Kateltiin eilen vaha lentoja (maanantaille) jonneki pain lansirannikkoa, pitais varmaan aika pian varatakin, ettei jaada ku nallit kalliolle! Siella odottaakin sitten Las Vegas, Grand Canyon, Los Angeles ja San Francisco. Taidetaan molemmat "odottaa eniten" San Franciscoa. Vaikuttaa olevan ihan huippu paikka.
Viela loppuun asiaa small talkin vaikeudesta meille suomalaisille. Taalla kaikki kyselee kaikilta koko ajan, etta "Hi, how are you?" ja siihen ei varsinaisesti odoteta vastausta. Jos meet vaikka ruokakauppaan niin kassa kysyy sulta sen joka kerta. No, yleensa sita sitte kuitenki vakisinki vastaa etta fine tai jotaki, ja esittaa vastakysymyksen (koska me suomalaisethan ei kysella "Mita kuuluu?" ihan vaan kysymisen ilosta. Sita annetaan yleensa sitte myos se vastaus!) No, mentiin Juhon kans Galleria-ostoskeskukseen Fort Lauderdalessa ja semmonen nainen tuli vaateliikkeessa esittelemaan itsensa, kyselemaan, etta mita kuuluu ja nain pois pain. Sitte ku lahettiin pois, se sano Juholle etta "Have a nice vacation!" ja ainoa asia, minka Juho sai karautettua kurkustaan oli: "Yyeah..." :-D Naurettiin talle Juhon kans hyva tovi, koska se oli hyvin spontaania tilannehuumoria. Tahatonta sellasta. Ehka me totutaan jossain vaiheessa tahan monimutkaiseen ja hyvin, hyvin epasuomalaiseen small talkiin.
Nyt tosiaan leipaa mahaan ja pesulakierrokselle. Niin ja hyvaa juhannusta! Taalla se ei varsinaisesti nay, tunnu eika kuulu (tosi yllattavaa).
Tanaan herattiin puoli 12 maissa, koska oltiin ihan rattivasyneita edellisten oiden valvomisesta (ollaan tultu siis vanhoiksi). Eilen istuttiin Irish Pubissa ja kaytiin syomassa myohemmin meidan irlantilaisten kavereiden kans, jotka on kylla tosi mukavia, tullaan loistavasti juttuun. Happy hourin aikaan sai kaks yhden hinnalla, tama tilaisuus oli tietysti pakko kayttaa hyvaksi. Juho kiskas kannullisen olutta ja me oltiin huvittuneita, koska raukkelilla karahti eilen naama ihan mustaksi, ainoa muisto vaaleasta ihosta hanen kasvoillaan ovat valkoiset jaljet aurinkolaseista :-D Kuvitelkaa sellanen skimbailija, joka on lasketellu lasit paassa viikon Lapin rinteissa. No, Juho nayttaa semmoselta :D Aamuksi vari oli tosin hieman tasoittunut, ja eipa tassa allekirjoittaneellakaan paljo kehumista ole, ku poskipaihin asti ulottuu aurinkolasien rajat. En enaa ikina ota aurinkoa lasit paassa! Taytyy lahta tasottelemaan varia tonne ulos. Rannalle ei kuitenkaan tanaan menna, ku eilen oli ihan oikeasti niin kuuma, etta epamukavan kuumuuden raja ei ollu enaa kaukana. Oltiin siis neljastaan rannalla ja piti kayda uimassa varmaan 10 minuutin valein. Mika ei kyllakaan ollu yhtaan epamiellyttavaa, silla vesi on yhta kirkasta ku hanaversio ja lamminta ku linnunmaito! Aijaijai. Haita ei nakyny, ja taa ranta onki paljo matalampi. Jospa ne isoimmat yksilot ainakaan ei paasis mun varpaiden kans kosketuksiin. Ainakaan ilman, etta niiden maha raapii hiekkapohjaa.
Tanaan on kulunut tasan kaks viikkoa siita, ku alotettiin matkamme. Mahtavaa, etta kolme kertaa sama aika on viela jaljella, ennen ku tarvii palata Suomeen. Matkustaminen on kylla ihan parasta!
Lahetaan hakemaan kohta leivat Subwaysta ja tsekataan vieressa oleva pesula; vaatteet on pakko saada pestya koneessa. Ne haisee ihan tiskiratille monen nyrkkipesun jalkeen, ku ei oo ollu kunnon pesuainetta. Yrrh. Illalla lahetaan varmaan vihdoin ja viimein kaymaan Miami downtownissa. Me ollaan nyt siis Miami Beachilla (ja tarkemmin ottaen South Beachilla), joka on erillinen pikkusaari ihan lahella Miamin "keskustaa". Tanne monet tulee lomailemaan yleensa, koska ranta (ja rantabaarit) on vieressa. Tosta paasee bussilla helposti keskustaan niin taytyy lahtea katsastamaan, etta milta siella nayttaa. Kateltiin eilen vaha lentoja (maanantaille) jonneki pain lansirannikkoa, pitais varmaan aika pian varatakin, ettei jaada ku nallit kalliolle! Siella odottaakin sitten Las Vegas, Grand Canyon, Los Angeles ja San Francisco. Taidetaan molemmat "odottaa eniten" San Franciscoa. Vaikuttaa olevan ihan huippu paikka.
Viela loppuun asiaa small talkin vaikeudesta meille suomalaisille. Taalla kaikki kyselee kaikilta koko ajan, etta "Hi, how are you?" ja siihen ei varsinaisesti odoteta vastausta. Jos meet vaikka ruokakauppaan niin kassa kysyy sulta sen joka kerta. No, yleensa sita sitte kuitenki vakisinki vastaa etta fine tai jotaki, ja esittaa vastakysymyksen (koska me suomalaisethan ei kysella "Mita kuuluu?" ihan vaan kysymisen ilosta. Sita annetaan yleensa sitte myos se vastaus!) No, mentiin Juhon kans Galleria-ostoskeskukseen Fort Lauderdalessa ja semmonen nainen tuli vaateliikkeessa esittelemaan itsensa, kyselemaan, etta mita kuuluu ja nain pois pain. Sitte ku lahettiin pois, se sano Juholle etta "Have a nice vacation!" ja ainoa asia, minka Juho sai karautettua kurkustaan oli: "Yyeah..." :-D Naurettiin talle Juhon kans hyva tovi, koska se oli hyvin spontaania tilannehuumoria. Tahatonta sellasta. Ehka me totutaan jossain vaiheessa tahan monimutkaiseen ja hyvin, hyvin epasuomalaiseen small talkiin.
Nyt tosiaan leipaa mahaan ja pesulakierrokselle. Niin ja hyvaa juhannusta! Taalla se ei varsinaisesti nay, tunnu eika kuulu (tosi yllattavaa).
torstai 18. kesäkuuta 2009
It's the hard-knock life for us
Torstai 17:00
Hei vaan, tassa tehdaan parhaillaan lahtoa, oltiin paiva rannalla irlantilaisten kans ja nyt suunnataan johonki istuskelemaan ja juomaan cocktaileja. Nam! Taalla on ollut tosi kuuma ja ollaan kohta mustia. Paivitysta myohemmin, ha det bra!
Hei vaan, tassa tehdaan parhaillaan lahtoa, oltiin paiva rannalla irlantilaisten kans ja nyt suunnataan johonki istuskelemaan ja juomaan cocktaileja. Nam! Taalla on ollut tosi kuuma ja ollaan kohta mustia. Paivitysta myohemmin, ha det bra!
Jamaican me craaazy
Keskiviikko 22:00
Hola chicas y chicos! Tultiin just hostellille Aventura-ostoskeskuksesta, eli tanaan ei suunnattukaan rannalle; paatettiin armahtaa Juhon hartioita yks ekstrapaiva. Se ostoskeskus oli ihan valtava, USA:n 5. suurin ja siella vierahtiki sitte semmonen 7 tuntia aika keposesti. Rinkan paino harteilla mielessa ostoskassiin vilahti 4 t-paitaa, 3 aurinkolasit, hamonen ja mekko. Juho sen sijaan sijoitti viisaasti ja osti 7 kappaletta aurinkolaseja :D Ne oli tosin hyvin hienoja ja se makso niista alle (isoveljeani lainatakseni) koysan. Eli 10 dollaria.
Hostellilla nayttais olevan ulkobileet tuossa "terassilla". Vaihtoehto on a) menna nukkumaan tai b) lahta soluttautumaan. Huomenna rannalle makoilemaan, ja katteleen josko nakys useampia merenelavia. Viime yo meni huppari paalla ja sukat jalassa nukkuessa, koska Juho laitto paivalla kuumuusraivareissaan ilmastoinnin 60F:iin eli 15 celsiukseen :D Tasta opittuna saadettiin lampoa vaha ylemmas tanaan.
Meita vasyttaa. Josko sita painais paansa tyynyyn ja herais huomenna virkeana uuteen paivaan paratiisissa! Me ollaan niin ilosia taalla, etta piereskellaan serpentiinia. Pitakaa hauskaa ja huolta toisistanne, rakkaat kanssaihmiset.
Ps. Saatiin meidan mukavat irkkuhuonetoverit (Fort Lauderdalesta) samaan hostelliin Miamiin! Hahah. Se on kivvaa se. Me mennaan ostamaan vaha olusta ja lahetaan tekemaan yllarivisiitti niiden huoneeseen.
Hola chicas y chicos! Tultiin just hostellille Aventura-ostoskeskuksesta, eli tanaan ei suunnattukaan rannalle; paatettiin armahtaa Juhon hartioita yks ekstrapaiva. Se ostoskeskus oli ihan valtava, USA:n 5. suurin ja siella vierahtiki sitte semmonen 7 tuntia aika keposesti. Rinkan paino harteilla mielessa ostoskassiin vilahti 4 t-paitaa, 3 aurinkolasit, hamonen ja mekko. Juho sen sijaan sijoitti viisaasti ja osti 7 kappaletta aurinkolaseja :D Ne oli tosin hyvin hienoja ja se makso niista alle (isoveljeani lainatakseni) koysan. Eli 10 dollaria.
Hostellilla nayttais olevan ulkobileet tuossa "terassilla". Vaihtoehto on a) menna nukkumaan tai b) lahta soluttautumaan. Huomenna rannalle makoilemaan, ja katteleen josko nakys useampia merenelavia. Viime yo meni huppari paalla ja sukat jalassa nukkuessa, koska Juho laitto paivalla kuumuusraivareissaan ilmastoinnin 60F:iin eli 15 celsiukseen :D Tasta opittuna saadettiin lampoa vaha ylemmas tanaan.
Meita vasyttaa. Josko sita painais paansa tyynyyn ja herais huomenna virkeana uuteen paivaan paratiisissa! Me ollaan niin ilosia taalla, etta piereskellaan serpentiinia. Pitakaa hauskaa ja huolta toisistanne, rakkaat kanssaihmiset.
Ps. Saatiin meidan mukavat irkkuhuonetoverit (Fort Lauderdalesta) samaan hostelliin Miamiin! Hahah. Se on kivvaa se. Me mennaan ostamaan vaha olusta ja lahetaan tekemaan yllarivisiitti niiden huoneeseen.
keskiviikko 17. kesäkuuta 2009
Extremely hot
Tiistai 18:00
Hei vaan ja terkut Miamista! Tultiin tanne joitaki tunteja sitte, hostelli loyty taksin avulla. Otettiin Ft Lauderdalesta juna, joka makso vaha alle $ 4 ja toi meidat Miamiin 40 minuutissa. Hostelli on ok, tosi iso ja tosi perus. Mita se nyt sitte ikina tarkottaakaan.. Huonetovereita meilla ei 4 hengen dormissamme ainakaan viela ole. Meidan kivat irkkuhuonekaiffarit Fortsu Laudarista tulee Miamiin huomenna, katotaan tormaillaanko niihin.
Taa on kahen korttelin paasta rannasta, mika on tosi hyva, silla elohopea on tanaan (ja joka paiva) lahella neljaakymmenta (!!!). Ulkona on siis ihan jarkyttavan kuuma. Kaytiin metsastamassa ruokaa tovi sitte ja vakuututtiin, ettei poistuta ulos enaa (ellei saa menna alasti) ennen ku aurinko on laskenu vaha. Oltais voitu teha omat hikicocktailit niista karpaloista, jotka tirisi naamalla. Kaytiin kavelemassa rannalla, ihanan kirkasta vetta ja pitka ranta. Yritetaan kuitenki saada taalla jotain muutaki aikaseksi ku rannalla makaamista. Niin paljo ku sita rakastankin, ymmarran, etta se ei ole matkan paapointti. Katsomme siis, mita keksimme. Paljo tekemista taalla ainaki on. Mutta ku on niin kuuma! Ihminen lamaantuu ja aivot sulaa. Sen verran tajusin elamanmenoa, ku tuolla kuumuudessa taivallettiin, etta tassa vieressa on melkoset shoppailukadut. Taitaa rinkka tayttya muutaman poundin verran tan viikon aikana, yes maybe no?
Tulee ihan liian levotonta tekstia, oon ihan liian vasyny ja nuutunu. Me aletaan nyt teha jotaki kehittavaa ja katotaan, miten saadaan taiteiltua ittemme Miami downtowniin bussilla. Arrivederci!
Mariiia and Jesus (yks mies kuuli ja luuli, etta Juhon nimi on Jesus :DD Tai se oikeastaan luuli, etta Jesus on suomeksi Juho :D Viela parempi.)
Hei vaan ja terkut Miamista! Tultiin tanne joitaki tunteja sitte, hostelli loyty taksin avulla. Otettiin Ft Lauderdalesta juna, joka makso vaha alle $ 4 ja toi meidat Miamiin 40 minuutissa. Hostelli on ok, tosi iso ja tosi perus. Mita se nyt sitte ikina tarkottaakaan.. Huonetovereita meilla ei 4 hengen dormissamme ainakaan viela ole. Meidan kivat irkkuhuonekaiffarit Fortsu Laudarista tulee Miamiin huomenna, katotaan tormaillaanko niihin.
Taa on kahen korttelin paasta rannasta, mika on tosi hyva, silla elohopea on tanaan (ja joka paiva) lahella neljaakymmenta (!!!). Ulkona on siis ihan jarkyttavan kuuma. Kaytiin metsastamassa ruokaa tovi sitte ja vakuututtiin, ettei poistuta ulos enaa (ellei saa menna alasti) ennen ku aurinko on laskenu vaha. Oltais voitu teha omat hikicocktailit niista karpaloista, jotka tirisi naamalla. Kaytiin kavelemassa rannalla, ihanan kirkasta vetta ja pitka ranta. Yritetaan kuitenki saada taalla jotain muutaki aikaseksi ku rannalla makaamista. Niin paljo ku sita rakastankin, ymmarran, etta se ei ole matkan paapointti. Katsomme siis, mita keksimme. Paljo tekemista taalla ainaki on. Mutta ku on niin kuuma! Ihminen lamaantuu ja aivot sulaa. Sen verran tajusin elamanmenoa, ku tuolla kuumuudessa taivallettiin, etta tassa vieressa on melkoset shoppailukadut. Taitaa rinkka tayttya muutaman poundin verran tan viikon aikana, yes maybe no?
Tulee ihan liian levotonta tekstia, oon ihan liian vasyny ja nuutunu. Me aletaan nyt teha jotaki kehittavaa ja katotaan, miten saadaan taiteiltua ittemme Miami downtowniin bussilla. Arrivederci!
Mariiia and Jesus (yks mies kuuli ja luuli, etta Juhon nimi on Jesus :DD Tai se oikeastaan luuli, etta Jesus on suomeksi Juho :D Viela parempi.)
tiistai 16. kesäkuuta 2009
Manateee!
Maanantai 20:00
Nyt on masut pulleana ja polleana nailla kahella! Tultiin just syomasta meidan Fort Lauderdalen vakkarimestasta, Isabella'sista. Ollaan kayty sielta varmaan 4 kertaa hakemassa ruokaa naiden 5 paivan aikana, haha. Muut paikat on aika lailla pikaruokakammaa niin ihan mukavaa vaihtelua. Eilen ku kaytiin siella, ne tarjos meille lasit viinia, ku odoteltiin take away -ruokiamme. Tanaan ku oltiin saatu paatokseen mun salaatti ja Juhon calzone, ne toi meille lautasen, jossa oli tiramisua ja juustokakkua. Jatettiin sitte kylla ihan reilu tippiki nain viimesen kerran kunniaksi, etta ehka ne oli ihan ilosia, toivottavasti :) Ihmiset on niin mukavia taalla! Suomalaiselle tulee ihan sellanen olo, etta joko sua yritetaan huijata tai sitte ne haluaa sulta jotaki. Jospa sita sais karistettua turhat ennakkoluulot niskastaan, pikku hiljaa. Mukavaa vaihtelua kuitenkin nama puheliaat amerikaanot verrattuna meihin suomalaisiin tuppisuihin.
Ja siispa taman paivan muihin tapahtumiin. Paastiin loppujen lopuks rannalle ja bussia sinne pain odotellessa oltiin ihan varmoja, etta vetta tulee kohta niskaan ja kovasti. Oli sen verran tummat pilvet naas, mutta kappas, luontoaiti oli puolellamme! Ei satanut tanaankaan ja saatiin nauttia stekande hetista arskasta monen tunnin ajan. Pakko oli kylla valilla pulahtaa veteen (sorry mamacita) mutta uskalsin menna vaan just niin syvalle, etta ku meni ihan kyykkyyn, vetta oli kaulaan asti :D Eli about 50cm rannasta haha. Ja tama siis niiden hai- ja rauskubongailujen takia. Ja kappas kappas, ku Juho oli vedessa lahella paria paikallista duuderia, ne osotteli veteen ja huikkas, etta "it's coming towards you".. ja mika tama siis oli, joka lahestyi Juhoa? No santtaana, se oli taas joku pikkuhai!! Ei oo oikeesti totta, en koske Atlantiin enaa pitkalla tikullakaan, ainakaan nailla leveysasteilla. Tosin taa yksilo oli hyvin pieni, ehka vaan metrin pitunen mutta onhan se silti vaha epamiellyttavaa, ku tommoset uiskentelee parin metrin paassa rannasta. Mutta eipa niista ihmiset nayta hirveesti valittavan.
No, saatiin kuitenkin paivan aikana lisaa varia pintaan ja paatettiin lahta pikku hiljaa bussipysakille ja hostellille pain kuljeskelemaan joskus 4 maissa. Oltiin viruttelemassa jalkoja rantakadulla ja katottiin rannalle, etta siella on taas joku hai, ku ihmiset keraantyny tuijottamaan. Mutta tama kerta oli erilainen! Nahtiin VALTAVIA tummia varjoja vedessa, ehka 10-15 metrin paasta rannasta ja meikapoikahan (luontoeraretkeilija numero 1) pisti juoksuksi! Juho pysy just ja just kannoilla. Ne otukset meni rannan suuntasesti tosi hitaasti, joten kavelemalla pysy perassa. Olin aluks ihan varma, etta ne oli a) valaita, b) hylkeita, c) hain sukulaisia, koska se ei ois yllattany lainkaan. Mutta sitte hengenpelastaja rannalla kerto meille, etta ne oli MANAATTEJA (tahan kohti miljoona sekuntia aww, ooo -huokailua) eli siis merilehmia. Voi etta <3 Niiiin sopoja. Siella ne lepposasti uiskenteli parsta valilla pinnalla kayden. Aww.. Pari tyyppia paasi uimaan ihan niiden lahelle uimalasit paassa, oli varmaan aika hieno naky. Voi etta. Voisin ottaa yhen kappaleen manaatteja kotielaimeksi. Ne tuli valilla tosi lahelle rantaa ja Juho yritti ottaa kuvaa niista, mika tosin osoittautu lahes mahdottomaksi. Luovutettiin ehka kilometrin kavelyn jalkeen ja paatettiin jattaa ne rauhaan. Manaatit on niinku ehottomasti yhta lepposia ku laiskiaiset. En paase tan hellyyskohtauksen yli. Se on sita paitsi kuulemma tosi harvinaista, etta niita nakee tolleen :) Meilla on kayny siis superhyva tuuri naina parina paivana, ollaan bongailtu vaikka ja mita.
Mutta eipa siina, huomenna jatkuu matka kohti Miamia ja uusia haasteita. Ihana paikka kylla tama Fort Lauderdale!
maanantai 15. kesäkuuta 2009
Partyhardy
Maanantai 11:30
Tehdaan tassa lahtoa rannalle parhaillaan, piti tulla eka varaamaan uus hostelli ennen ku paastaan lahtemaan. Taalla on yha erittain kuuma ja Juho on ollu tosi pettyny, ku ei oo nahny vielakaan yhtaan ukkosta. Tahan aikaan on ihan normaalia, etta sillon tallon paivisin tulee ukkoskuuro hetkeksi. No, ei oo tullu viela tahan mennessa. Ollaan kylla nahty, ku kauempana ukkostaa mutta ei oo tanne asti ulottunu viela kertaakaan. Ihme, koska ilma on tosi kostea ja painostava ihan koko ajan! Oli hienon nakosta eilen, ku taivaalla oli iiiso pilvi, joka salamoi mutta siita ei kantautunu mitaan aanta tanne asti.
Nyt on siis Miamista varattu hostelli 6ksi yoksi, katotaan ollaanko kauemminki siella vai mita. Hostelli on korttelin paassa Miami Beachin rannasta. Hostelli oli saanu tosi hyvat arvostelut ja hinta oli 9,5e/yo/naama, naurettavan halpaa. Taa hostelli on ollu kylla tosi kiva kans, ja meilla on ollu tosi mukavat huonekaverit: irlantilainen pari, muutaman vuoden meita vanhempia. Ollaan istuttu iltaa yhessa ja juteltu niitanaita, mukavia ihmisia! Huomenna checkataan ulos klo 11 viim. ja lahetaan junalla kohti Miamia, matkassa menee vajaa tunti. Ei onneks sen kauempaa.
Nyt lahdetaan nauttimaan paivittainen aamupalamme Subwayhin ja sitte suunnataan rannalle. Juho taitaa tosin hengailla t-paita paalla, koska sen hartiat on vaha kivuliaat viela, raukkeli. Onneks on hyvat suojakertoimet messissa! Taidan tosiaan pysya vedesta pois tanaan, ei hirveesti houkuttele menna uimaan toissapaivasen kokemuksen jalkeen! Hrrr. Sailyy varpaatki tallella ku ottaa vaan hanakasti aurinkoa rannalla.. Nailla evailla mennaan siis.
Riitta: Ei tuu kuvat perille :/
Isoja markia pusuja meilta!
Juho ja Maria
Tehdaan tassa lahtoa rannalle parhaillaan, piti tulla eka varaamaan uus hostelli ennen ku paastaan lahtemaan. Taalla on yha erittain kuuma ja Juho on ollu tosi pettyny, ku ei oo nahny vielakaan yhtaan ukkosta. Tahan aikaan on ihan normaalia, etta sillon tallon paivisin tulee ukkoskuuro hetkeksi. No, ei oo tullu viela tahan mennessa. Ollaan kylla nahty, ku kauempana ukkostaa mutta ei oo tanne asti ulottunu viela kertaakaan. Ihme, koska ilma on tosi kostea ja painostava ihan koko ajan! Oli hienon nakosta eilen, ku taivaalla oli iiiso pilvi, joka salamoi mutta siita ei kantautunu mitaan aanta tanne asti.
Nyt on siis Miamista varattu hostelli 6ksi yoksi, katotaan ollaanko kauemminki siella vai mita. Hostelli on korttelin paassa Miami Beachin rannasta. Hostelli oli saanu tosi hyvat arvostelut ja hinta oli 9,5e/yo/naama, naurettavan halpaa. Taa hostelli on ollu kylla tosi kiva kans, ja meilla on ollu tosi mukavat huonekaverit: irlantilainen pari, muutaman vuoden meita vanhempia. Ollaan istuttu iltaa yhessa ja juteltu niitanaita, mukavia ihmisia! Huomenna checkataan ulos klo 11 viim. ja lahetaan junalla kohti Miamia, matkassa menee vajaa tunti. Ei onneks sen kauempaa.
Nyt lahdetaan nauttimaan paivittainen aamupalamme Subwayhin ja sitte suunnataan rannalle. Juho taitaa tosin hengailla t-paita paalla, koska sen hartiat on vaha kivuliaat viela, raukkeli. Onneks on hyvat suojakertoimet messissa! Taidan tosiaan pysya vedesta pois tanaan, ei hirveesti houkuttele menna uimaan toissapaivasen kokemuksen jalkeen! Hrrr. Sailyy varpaatki tallella ku ottaa vaan hanakasti aurinkoa rannalla.. Nailla evailla mennaan siis.
Riitta: Ei tuu kuvat perille :/
Isoja markia pusuja meilta!
Juho ja Maria
sunnuntai 14. kesäkuuta 2009
The Jaws
Lauantai, 20:00
Nyt paasee kattomaan joitain kuvia, joita Juho on napsinu sen iPhonella reissun aikana. Jee! Eli osoite olis www.flickr.com/photos/amerikanmaalla. Kaykaahan kuikkimassa.
Mutta nopsaa paivitysta tahan valiin. Ollaan lahossa kauppaan ostaan ainaki aloe veraa, koska on vaha nahka rullalla. Juholla ylaselka huutaa hoosiannaa, mulla ei niin pahasti mutta eikohan se ehdi tassa viela palaa. Ihan alyttoman kuuma ollu. Oltiin paivalla taas rannalla ja ette ikina usko! ME NAHTIIN HAITA! Ihan sairaan lahella rantaa. Juho oli just tulossa uimasta ja maa lokottelin hiekalla, tuli sanomaan, etta oli nahny jonku tumman varjon vedessa, tosi ison. No, meikahan ponkas pystyyn ja suorastaan juoksin veteen (tai siis nilkkasyvyydelle) ja toivoin, toivoin niin kovasti, etta se tulis takas. No, ei tullu viela sillon, eka meni nimittain 2 metrin paasta meista aivan sairaan iso rausku, jonka halkasija oli ehka metrin (!!!). Silla oli semmonen hanta ja kaikki. Hrrr.. Yritin olla kiljumatta ja onnistuin aika hyvin. Jotkut ehka tietaa, etta oon vaha pelokas naiden asioiden suhteen.. No, ei menny kauaa, niin samasta kohtaa, aivan tosi lahelta rantaa (ranta syveni nopsaa), ui KAKSI HAITA. Olin sanoinkuvaamattoman jarkyttyny. Toinen oli vaha kauempana ja ne oli kokonaan pinnan alla, mutta kyllahan meika nyt hain tunnistaa. Ihmiset ei huomannu niita, ja ei oikein tiietty oisko pitany kayda sanomassa jolleki (ehka?) koska ne ui siita viela toiseen suuntaan uudelleenki. Oli aika veret seisauttava hetki. Pituutta niilla oli ainaki 1,5 metria, hyi saateri. Ne meni ihan lahelta semmosta pariskuntaa, jotka snorklaili lahella rantaa ja toivottiin, etta ne ois tuijottanu muutaki ku merenpohjaa niilla laseillaan mutta ei ne hokassu. Onneks mitaan ei tapahtunu. No, tan jalkeen mentiin sitte syomaan ja tuli puhetta asiasta ravintolan tyontekijan kans ja se sano, etta ne oli varmastiki haita, koska ku vesi lampenee, ne tulee lahelle rantaa ja voi oikeasti olla vaarallisia. Samoin se rausku, ei kuulemma kannata menna lahelle, jos semmosen nakee (yllari). Nyt voin siis ruksia must do -listaltani kohdan "nae hai meressa". Mahtavaa! Ollaan aika fileissa. En kylla menny uimaan enaa sen jalkeen.. Olin onnellisen tietamattomana uinu koko paivan meressa ennen tota, ja just ennen ku nahtiin nuo otukset, huomasin, etta rannalla oli keltanen (semivoimakas merenkaynti, koska tuuli aika paljo) ja violetti ("dangerous marine life", eli toisin sanoen meressa on vaarallisia elukoita lahistolla) lippu liehumassa. Miettikaa nyt! Hai! Ja sairaan iso rausku! Tuommosia ei Linnanmaen Sea Lifessa bongaile...
Me lahetaan nyt sinne kauppaan ja kerrataan ehka viela kerran tan paivan tapahtumat, haha :D Kaytiin asken hakemassa pizzaa (ei se mattokausi ookaan ohi), valittavana oli 16- ja 18-tuumaset halkaisijaltaan. Otettiin (luonnollisesti) se isompi pokkiin, hintaa oli 12 dollaria. Naurettavaa! Vaha reilu 8e. Ja siis 18 tuumaa on semmoset 46 senttimetria.. Niiin hyvaa. Kokonainen subi-leipa maksaa taalla 2,90 euroa. :D Subit on ollu meidan vakioaamupala, terveellisinta ruokaa nailla huudeilla! Mm. Ei mutta nyt pittaa menna!
Ha det bra!
Toivottelleepi me
Juho: "Taalla on kivvaa."
Nyt paasee kattomaan joitain kuvia, joita Juho on napsinu sen iPhonella reissun aikana. Jee! Eli osoite olis www.flickr.com/photos/amerikanmaalla. Kaykaahan kuikkimassa.
Mutta nopsaa paivitysta tahan valiin. Ollaan lahossa kauppaan ostaan ainaki aloe veraa, koska on vaha nahka rullalla. Juholla ylaselka huutaa hoosiannaa, mulla ei niin pahasti mutta eikohan se ehdi tassa viela palaa. Ihan alyttoman kuuma ollu. Oltiin paivalla taas rannalla ja ette ikina usko! ME NAHTIIN HAITA! Ihan sairaan lahella rantaa. Juho oli just tulossa uimasta ja maa lokottelin hiekalla, tuli sanomaan, etta oli nahny jonku tumman varjon vedessa, tosi ison. No, meikahan ponkas pystyyn ja suorastaan juoksin veteen (tai siis nilkkasyvyydelle) ja toivoin, toivoin niin kovasti, etta se tulis takas. No, ei tullu viela sillon, eka meni nimittain 2 metrin paasta meista aivan sairaan iso rausku, jonka halkasija oli ehka metrin (!!!). Silla oli semmonen hanta ja kaikki. Hrrr.. Yritin olla kiljumatta ja onnistuin aika hyvin. Jotkut ehka tietaa, etta oon vaha pelokas naiden asioiden suhteen.. No, ei menny kauaa, niin samasta kohtaa, aivan tosi lahelta rantaa (ranta syveni nopsaa), ui KAKSI HAITA. Olin sanoinkuvaamattoman jarkyttyny. Toinen oli vaha kauempana ja ne oli kokonaan pinnan alla, mutta kyllahan meika nyt hain tunnistaa. Ihmiset ei huomannu niita, ja ei oikein tiietty oisko pitany kayda sanomassa jolleki (ehka?) koska ne ui siita viela toiseen suuntaan uudelleenki. Oli aika veret seisauttava hetki. Pituutta niilla oli ainaki 1,5 metria, hyi saateri. Ne meni ihan lahelta semmosta pariskuntaa, jotka snorklaili lahella rantaa ja toivottiin, etta ne ois tuijottanu muutaki ku merenpohjaa niilla laseillaan mutta ei ne hokassu. Onneks mitaan ei tapahtunu. No, tan jalkeen mentiin sitte syomaan ja tuli puhetta asiasta ravintolan tyontekijan kans ja se sano, etta ne oli varmastiki haita, koska ku vesi lampenee, ne tulee lahelle rantaa ja voi oikeasti olla vaarallisia. Samoin se rausku, ei kuulemma kannata menna lahelle, jos semmosen nakee (yllari). Nyt voin siis ruksia must do -listaltani kohdan "nae hai meressa". Mahtavaa! Ollaan aika fileissa. En kylla menny uimaan enaa sen jalkeen.. Olin onnellisen tietamattomana uinu koko paivan meressa ennen tota, ja just ennen ku nahtiin nuo otukset, huomasin, etta rannalla oli keltanen (semivoimakas merenkaynti, koska tuuli aika paljo) ja violetti ("dangerous marine life", eli toisin sanoen meressa on vaarallisia elukoita lahistolla) lippu liehumassa. Miettikaa nyt! Hai! Ja sairaan iso rausku! Tuommosia ei Linnanmaen Sea Lifessa bongaile...
Me lahetaan nyt sinne kauppaan ja kerrataan ehka viela kerran tan paivan tapahtumat, haha :D Kaytiin asken hakemassa pizzaa (ei se mattokausi ookaan ohi), valittavana oli 16- ja 18-tuumaset halkaisijaltaan. Otettiin (luonnollisesti) se isompi pokkiin, hintaa oli 12 dollaria. Naurettavaa! Vaha reilu 8e. Ja siis 18 tuumaa on semmoset 46 senttimetria.. Niiin hyvaa. Kokonainen subi-leipa maksaa taalla 2,90 euroa. :D Subit on ollu meidan vakioaamupala, terveellisinta ruokaa nailla huudeilla! Mm. Ei mutta nyt pittaa menna!
Ha det bra!
Toivottelleepi me
Juho: "Taalla on kivvaa."
lauantai 13. kesäkuuta 2009
Bowchickawowwoow
Perjantai 21:00
Tulinpa pikaseen kirjotteleen ennen huoneeseen vetaytymista. Vaihdettiin tanaan huonetta, saatiin eka yo nukkua yksityishuoneessa vaikka ollaan maksettu 4 hengen dormista. No, vaihdettiin huoneeseen, joka on paljo kivempi JA halvempi. Huoneet on ihan valtavan kokosia! Niinku isoja yksioita. Olohuone, sohva, tv, jaakaappi, keittio kaikilla varusteilla, oma kylppari ja makuuhuone. Luulen, ettei dormissa oo ees meidan kans ketaan, joten saadaan siella olla kans kahestaan. Veeery nice. Kaytiin asken syomassa pastaa (ah, ikuisuudelta tuntunut pitsamattokausi on ohi for now), ja meidan tarjoilija oli kylla vetany muutaki ku pulukkaa. Tai alkoholia. Mutta se oli lepposa dude! Taalla on niin paljo halvempaa ku Nykissa, luonnollisesti, mutta silti se yllattaa. Kaytiin tuossa kattelemassa vaha vaatteita; merkkivaatteet, esim. t-paidat irtoaa 10 dollarilla (vaha paalle 7e). Ei paljo kukkaroa rokota.. Guessin/Ralph Laurenin/Tommy Hilfigerin laukut 30$! Reilu 20e siis. Karua! Ja siis ei mitaan feikkikakkaa.
Taa paikka on kylla tosi kiva, kunnon idyllinen lattari goes palmu goes cool turist -kohde. Suosittelemme lampimasti! Otettiin bussi rannalle tanaan, ajo parissa minsassa rantabulevardille. Otettiin arskaa pari tuntia ja onnistuttiin saamaan variaki jo ihan hyvin! Juhoki saatiin tutustutettua tahan tanninginoton ihmeelliseen maailmaan! Oon tehny hyvaa lobbausta selkeesti. Ollaan siis yhdessa ryppysia ja maksalaikkasia neljankymmenen vuoden paasta. Tai ehka jo aiemminki.. Tavattiin myos toinen skandinaavi, ruotsalainen nainen. Ettei paase totuus unohtumaan, koska syyskuussa se on taas joidenki meista puhuttava svenskaa niinku vetta vaan. Paasi ottamaan vaha verryttelytreenia tahan valiin. Aurinko on kylla tosi polttava taalla, joten saa olla varovainen. Merivesi oli very nice, ihan kirkasta ja tosi lamminta, joten lilluttiin sitte siellaki. Eika tullu haita! Kovasti oottelin mutta ei vissiin kelvannu talla kertaa.
Nyt lahen ehka nukkumaan, koska ramasee ihan liikaa. Huomenna taas rannalle katteleen latinonaisia ja kommeita... autoja. Ja illalla tutustumaan paikalliseen yoelamaan!
Nakemisiin!
Tulinpa pikaseen kirjotteleen ennen huoneeseen vetaytymista. Vaihdettiin tanaan huonetta, saatiin eka yo nukkua yksityishuoneessa vaikka ollaan maksettu 4 hengen dormista. No, vaihdettiin huoneeseen, joka on paljo kivempi JA halvempi. Huoneet on ihan valtavan kokosia! Niinku isoja yksioita. Olohuone, sohva, tv, jaakaappi, keittio kaikilla varusteilla, oma kylppari ja makuuhuone. Luulen, ettei dormissa oo ees meidan kans ketaan, joten saadaan siella olla kans kahestaan. Veeery nice. Kaytiin asken syomassa pastaa (ah, ikuisuudelta tuntunut pitsamattokausi on ohi for now), ja meidan tarjoilija oli kylla vetany muutaki ku pulukkaa. Tai alkoholia. Mutta se oli lepposa dude! Taalla on niin paljo halvempaa ku Nykissa, luonnollisesti, mutta silti se yllattaa. Kaytiin tuossa kattelemassa vaha vaatteita; merkkivaatteet, esim. t-paidat irtoaa 10 dollarilla (vaha paalle 7e). Ei paljo kukkaroa rokota.. Guessin/Ralph Laurenin/Tommy Hilfigerin laukut 30$! Reilu 20e siis. Karua! Ja siis ei mitaan feikkikakkaa.
Taa paikka on kylla tosi kiva, kunnon idyllinen lattari goes palmu goes cool turist -kohde. Suosittelemme lampimasti! Otettiin bussi rannalle tanaan, ajo parissa minsassa rantabulevardille. Otettiin arskaa pari tuntia ja onnistuttiin saamaan variaki jo ihan hyvin! Juhoki saatiin tutustutettua tahan tanninginoton ihmeelliseen maailmaan! Oon tehny hyvaa lobbausta selkeesti. Ollaan siis yhdessa ryppysia ja maksalaikkasia neljankymmenen vuoden paasta. Tai ehka jo aiemminki.. Tavattiin myos toinen skandinaavi, ruotsalainen nainen. Ettei paase totuus unohtumaan, koska syyskuussa se on taas joidenki meista puhuttava svenskaa niinku vetta vaan. Paasi ottamaan vaha verryttelytreenia tahan valiin. Aurinko on kylla tosi polttava taalla, joten saa olla varovainen. Merivesi oli very nice, ihan kirkasta ja tosi lamminta, joten lilluttiin sitte siellaki. Eika tullu haita! Kovasti oottelin mutta ei vissiin kelvannu talla kertaa.
Nyt lahen ehka nukkumaan, koska ramasee ihan liikaa. Huomenna taas rannalle katteleen latinonaisia ja kommeita... autoja. Ja illalla tutustumaan paikalliseen yoelamaan!
Nakemisiin!
perjantai 12. kesäkuuta 2009
Hola!
Hiphei, taalla sita ollaan, Floridassa! Tultiin eilen illalla 7 maissa (taalla on nyt perjantaiaamu, klo 10.30 suurin piirtein) perille 32 tunnin massiivisen bussimatkan jalkeen. Olihan se kylla melkonen reissu! Eika oikeasti tehny ees tiukkaa. Oli ihan mielettomat maisemat, bussi siisti ja hyva, joten mikas siina istuessa. 2250 km:n matka makso n. 80e per naama, lento olis ollu about saman hintanen mutta kerrankos sita matkustaa itarannikon paasta paahan ;) Juhoa luultiin myos yhdella pysakilla kytaksi, kun se meni seisomaan semmosen jenkkimiehen taakse :D Mies kaantyi ja kysyi, etta "ootko kytta tai jotain?" No eihan se ollu, oli kuulemma tullu vaan jotenki niin hamyisasti siihen selan taakse, etta se kaveri oli saikahtany. Haha, Juho meidan pikku offiseeri.
Perille paastyamme bussiin tuli rajaviranomaiset, jotka kyseli tietyilta tyypeilta, etta "where were you born?" toisin sanoen, missa olet syntynyt. Juholta myos! Meita ne ei ottanu kylla mitenkaan silmatikuiksi, naytettiin passit ja kaikki oli ok mutta kaikilla latinoilla oli vaha eri tilanne, varmaan vaha ratsas, ettei oo laittomia ihimisia kyydissa, jotka haluaa vaihtaa maisemaa. Yks latinomies alko tivata silta poliisilta, etta mita multa semmosia kyselet. Haha, kaverilla pokkaa. Ne viranomaiset oli kuitenki onneks ihan asiallisia, mutta olihan tuo vaha kuumottavaa. Meidan lisaksi bussissa oli 3 suomalaistyttoa (!!), jotka on au paireina Jenkeissa. Ne oli saanu viikon loman ja lahteny reissaamaan. Maailma on niiiin pieni.. Milla todennakoisyydella tormaat suomalaisiin Greyhoundin bussissa valilla Orlando-Fort Lauderdale, ahah. Oli muuten aika mielettomat maisemat tuolla reissulla, ihan hullua. Maisema vaihtu kylla tosi radikaalisti myos, jossain vaiheessa alko nakya pelkkia palmuja, joita ei ihan tuolla vaha pohjoisemmassa nae. Oli todellaki istumisen arvonen ja paljo siedettavampi matka, ku mita odotettiin. Kyllahan siina loppuvaiheessa alko jo vaha tuntua, etta vois lopettaaki sen bussissa istumisen pikku hiljaa.
Taalla on ihan uskomattoman kuuma, kesakuussa alkaa aina kuuma kausi, jollon on tosi kosteaa ja lampotilat nousee, eika oo turistejakaan niin paljo (high season on toukokuuhun asti). Hostelli on aivan jees, mita nyt vaha otokoita keittiossa mutta kunhan ei tuu meikan unikavereiksi niin I don't care.. Iso huone, oma kylppari ja kaikkea! Se on pojat luksusta tammosella budjettireissulla.
Me ollaan taalla 5 paivaa, maataan rannalla ja varmaan sitte jatketaan matkaa Miamiin, jonne on vajaan tunnin matka junalla. Ihana paikka tama, kiva olla valilla vaha pienemmassa paikassa (180 000 asukasta siis) niin paasee vaha pois suurkaupunkien huminasta hetkeksi. Fort Lauderdalea kutsutaan Amerikan Venetsiaksi, koska taalla on niin paljo kanaaleja ja kanavia. Vai mita ikina ne nyt onkaan.. Mutta kirjotellaan lisaa myohemmin, ei kesta istua koneella kauempaa, ku ulkona on divine weather. La playa ja Atlantin valtameri, taalta tullaan! Paasen myos harjoittamaan Floridassa kauan omaksuttuja espanjan alkeita (kiitos Los Serranon). <3
Ciao!
Perille paastyamme bussiin tuli rajaviranomaiset, jotka kyseli tietyilta tyypeilta, etta "where were you born?" toisin sanoen, missa olet syntynyt. Juholta myos! Meita ne ei ottanu kylla mitenkaan silmatikuiksi, naytettiin passit ja kaikki oli ok mutta kaikilla latinoilla oli vaha eri tilanne, varmaan vaha ratsas, ettei oo laittomia ihimisia kyydissa, jotka haluaa vaihtaa maisemaa. Yks latinomies alko tivata silta poliisilta, etta mita multa semmosia kyselet. Haha, kaverilla pokkaa. Ne viranomaiset oli kuitenki onneks ihan asiallisia, mutta olihan tuo vaha kuumottavaa. Meidan lisaksi bussissa oli 3 suomalaistyttoa (!!), jotka on au paireina Jenkeissa. Ne oli saanu viikon loman ja lahteny reissaamaan. Maailma on niiiin pieni.. Milla todennakoisyydella tormaat suomalaisiin Greyhoundin bussissa valilla Orlando-Fort Lauderdale, ahah. Oli muuten aika mielettomat maisemat tuolla reissulla, ihan hullua. Maisema vaihtu kylla tosi radikaalisti myos, jossain vaiheessa alko nakya pelkkia palmuja, joita ei ihan tuolla vaha pohjoisemmassa nae. Oli todellaki istumisen arvonen ja paljo siedettavampi matka, ku mita odotettiin. Kyllahan siina loppuvaiheessa alko jo vaha tuntua, etta vois lopettaaki sen bussissa istumisen pikku hiljaa.
Taalla on ihan uskomattoman kuuma, kesakuussa alkaa aina kuuma kausi, jollon on tosi kosteaa ja lampotilat nousee, eika oo turistejakaan niin paljo (high season on toukokuuhun asti). Hostelli on aivan jees, mita nyt vaha otokoita keittiossa mutta kunhan ei tuu meikan unikavereiksi niin I don't care.. Iso huone, oma kylppari ja kaikkea! Se on pojat luksusta tammosella budjettireissulla.
Me ollaan taalla 5 paivaa, maataan rannalla ja varmaan sitte jatketaan matkaa Miamiin, jonne on vajaan tunnin matka junalla. Ihana paikka tama, kiva olla valilla vaha pienemmassa paikassa (180 000 asukasta siis) niin paasee vaha pois suurkaupunkien huminasta hetkeksi. Fort Lauderdalea kutsutaan Amerikan Venetsiaksi, koska taalla on niin paljo kanaaleja ja kanavia. Vai mita ikina ne nyt onkaan.. Mutta kirjotellaan lisaa myohemmin, ei kesta istua koneella kauempaa, ku ulkona on divine weather. La playa ja Atlantin valtameri, taalta tullaan! Paasen myos harjoittamaan Floridassa kauan omaksuttuja espanjan alkeita (kiitos Los Serranon). <3
Ciao!
keskiviikko 10. kesäkuuta 2009
Moving on
Tiistai
Nopea paivitys ennen nukkumaanmenoa. Huomenna matka nimittain jatkuu kohti Floridan Fort Lauderdalea (180 000 asukasta), matkaan (2250 kilometria) menee vaatimattomat 31 tuntia. Ei tunnu missaan.. Paatettiin kuitenki ottaa bussi nimenomaan maisemien takia, nakee vaha enemman ku lentokoneella lennellen! Matka kulkee Orlandon kautta, johon pysahdytaan vajaaksi 2ksi tunniksi. Nykiin paasee onneks takaisin ennen kotiinlahtoa heinakuun lopulla, tullaan tanne varmaan viikoksi sitte viela, tai jotain sinnepain. Mahtava kaupunki, I tell you.
Tanaan kaveltiin Brooklyn Bridge paasta paahan, aikamoiset maisemat. Vapaudenpatsas sielta vilkutteli kans vaha kauempaa! Muita turistejakaan ei ollu niin paljo liikkeella, ku oli pilvisempi paiva. Ja silti oli tosi kuuma! Se on se matalapaine..
Kaytiin myos the Body Exhibitionissa, sielta loyty (ihan aidot) sikiot purkeissa kehitysvaiheineen aina 32. raskausviikolle asti. Hmm, ajatuksia herattava nayttely. Ihmiskeho naytettiin joka puolelta (lihakset, verisuonet, luut jne.), ja kaikki ne skeletonit oli ihan oikeita. Tietysti hyvin kasiteltyja ja putsattuja mutta oikeita silti. Oli myos mm. vertailtavina kahdet aidot keuhkot, toiset tupakoitsijan, toiset tupakoimattoman. Kasvaimia loyty ja oikeastaan kaikkea mita nyt kuvitella saattaa. Ei tehny hetkeen mieli einestaa tuon kierroksen jalkeen :-) Mutta oli tosi opettavaista ja havainnollisti ainaki vahintaanki hyvin ihmisen anatomiaa. The Body Exhibitionista on joka paikassa mainoksia taalla, ja Juho (yllari) oli kuullu tosta nayttelysta etukateen.
Kaveltiin myos Chinatown ja Little Italy puhki ja haettiin megalomaanisen kokonen pitsa tuosta hostellin lahelta, jota tultiin jarsimaan hostellihuoneeseen. Chinatownista sen verran, etta tuntu ihan hullulta kavella paikassa, joka on taynna kiinalaisia/aasialaisia (lukuunottamatta meita turisteja). Joka paikassa kyltit ja tekstit kiinaksi. Taa kylla todellaki on kaupunki, jossa tapahtuu aina. Autiota paikkaa on vaikea loytaa.
Taa hostelli on kylla ollu huippu, toivotaan, etta Ft Lauderdalen versio on yhta mukava. 5 yota ollaan otettu sinne nain etukateen, katotaan sitte fiiliksen mukaan, etta kuinka kauan ollaan. Miami on siita 40 km paassa, joten paasee sinneki pyorimaan.
Nyt unta palloon, aamulla aikanen heratys eessa! Koneelle ei nyt paasta sitte hetkeen, ku ollaan on the road. Take care!
Bisous,
M&J
Nopea paivitys ennen nukkumaanmenoa. Huomenna matka nimittain jatkuu kohti Floridan Fort Lauderdalea (180 000 asukasta), matkaan (2250 kilometria) menee vaatimattomat 31 tuntia. Ei tunnu missaan.. Paatettiin kuitenki ottaa bussi nimenomaan maisemien takia, nakee vaha enemman ku lentokoneella lennellen! Matka kulkee Orlandon kautta, johon pysahdytaan vajaaksi 2ksi tunniksi. Nykiin paasee onneks takaisin ennen kotiinlahtoa heinakuun lopulla, tullaan tanne varmaan viikoksi sitte viela, tai jotain sinnepain. Mahtava kaupunki, I tell you.
Tanaan kaveltiin Brooklyn Bridge paasta paahan, aikamoiset maisemat. Vapaudenpatsas sielta vilkutteli kans vaha kauempaa! Muita turistejakaan ei ollu niin paljo liikkeella, ku oli pilvisempi paiva. Ja silti oli tosi kuuma! Se on se matalapaine..
Kaytiin myos the Body Exhibitionissa, sielta loyty (ihan aidot) sikiot purkeissa kehitysvaiheineen aina 32. raskausviikolle asti. Hmm, ajatuksia herattava nayttely. Ihmiskeho naytettiin joka puolelta (lihakset, verisuonet, luut jne.), ja kaikki ne skeletonit oli ihan oikeita. Tietysti hyvin kasiteltyja ja putsattuja mutta oikeita silti. Oli myos mm. vertailtavina kahdet aidot keuhkot, toiset tupakoitsijan, toiset tupakoimattoman. Kasvaimia loyty ja oikeastaan kaikkea mita nyt kuvitella saattaa. Ei tehny hetkeen mieli einestaa tuon kierroksen jalkeen :-) Mutta oli tosi opettavaista ja havainnollisti ainaki vahintaanki hyvin ihmisen anatomiaa. The Body Exhibitionista on joka paikassa mainoksia taalla, ja Juho (yllari) oli kuullu tosta nayttelysta etukateen.
Kaveltiin myos Chinatown ja Little Italy puhki ja haettiin megalomaanisen kokonen pitsa tuosta hostellin lahelta, jota tultiin jarsimaan hostellihuoneeseen. Chinatownista sen verran, etta tuntu ihan hullulta kavella paikassa, joka on taynna kiinalaisia/aasialaisia (lukuunottamatta meita turisteja). Joka paikassa kyltit ja tekstit kiinaksi. Taa kylla todellaki on kaupunki, jossa tapahtuu aina. Autiota paikkaa on vaikea loytaa.
Taa hostelli on kylla ollu huippu, toivotaan, etta Ft Lauderdalen versio on yhta mukava. 5 yota ollaan otettu sinne nain etukateen, katotaan sitte fiiliksen mukaan, etta kuinka kauan ollaan. Miami on siita 40 km paassa, joten paasee sinneki pyorimaan.
Nyt unta palloon, aamulla aikanen heratys eessa! Koneelle ei nyt paasta sitte hetkeen, ku ollaan on the road. Take care!
Bisous,
M&J
tiistai 9. kesäkuuta 2009
NBC Headquarters
Maanantai
Eilen tuli taas kaveltya paaaljon. Kaytiin kattomassa Rockefeller Centeria ja NBC:n taloa, missa kuvataan monia sarjoja, muun muassa Conan O'Brien ennen vanahaan. Historian siipien havinaa.. Sitte kappailtiin Central Parkissa, joka oli kylla ihan mieleton paikka. Ei tee mitkaan kuvat oikeutta sille mestalle. Tuntuu hullulta, etta sellanen puisto on keskella kaupunkia. Voi hetkessa hypata kaupungin hulinasta luonnon helmaan, ah. Puisto on siis noin 4 km x 0,8 km kokonen, joten riittaa laania missa tolskata. Matkalla hostellille pain nahtiin kaks teini-ikasta poikaa, jotka hakkas vasaralla lukkoa irti kettingista, joka sito toisiinsa kolme kalliin nakosta maastopyoraa. Keskella paivaa! Ja kukaan ei paljo uskaltanu huomautella, korkeintaan katto hyvin paheksuvasti. Hostellille paastyamme Juho alko koisia (aurinkolasit paassa, koska ei jaksanu tulla kerrossangyn ylapedilta alas ja sammuttaa valoja :D), ja mina lahin jalkahoitoon. Se oli kylla joka pennin (sentin) arvonen. N. 12 euroa kustantaa moinen taalla.
Ilta meniki sitte torkkuessa, ku vasytti niin paljo. Nukuttiin sitte kellon ympari (melkein), lukuunottamatta oisia ukkostsembaloita, jolloin silmat ravahti auki ja pumppu hakkas, ku saikahin pikkusen. Mulle tuli kello 3 yolla niin Sallan tarina mieleen: taalla pain maailmaa normaali ukkonen on vaha eri meininkia ku suomalainen versio. Hah! Niin totta. Siis se oli jotain ihan uskomatonta, salamat valaisi koko huoneen ja tuli semmosta jyrinaa ja pauketta etta vahemmastaki mietin siina, etta onkohan taa ihan normaalia.. Mutta olin ainoa, joka oli huolestunu.
Tiistai
Taalla on tanaan siis sateinen paiva, mika on ainoastaan hyva, koska ilma alko eilen olla jo niin painostava, ettei tuntunu enaa kovin mukavalta. Herailtiin tuossa tunteroinen sitte ja pitas varmaan lahtea hakemaan aamupalaa. Bagelit on huippuhyvia, ne ei pettany mun odotuksia. Eika myoskaan Jamba Juice! Miksei Suomessa voi olla naita juttuja :< Tai ehka ihan hyva vaan...
Hejsan,
Juho + Maria
Eilen tuli taas kaveltya paaaljon. Kaytiin kattomassa Rockefeller Centeria ja NBC:n taloa, missa kuvataan monia sarjoja, muun muassa Conan O'Brien ennen vanahaan. Historian siipien havinaa.. Sitte kappailtiin Central Parkissa, joka oli kylla ihan mieleton paikka. Ei tee mitkaan kuvat oikeutta sille mestalle. Tuntuu hullulta, etta sellanen puisto on keskella kaupunkia. Voi hetkessa hypata kaupungin hulinasta luonnon helmaan, ah. Puisto on siis noin 4 km x 0,8 km kokonen, joten riittaa laania missa tolskata. Matkalla hostellille pain nahtiin kaks teini-ikasta poikaa, jotka hakkas vasaralla lukkoa irti kettingista, joka sito toisiinsa kolme kalliin nakosta maastopyoraa. Keskella paivaa! Ja kukaan ei paljo uskaltanu huomautella, korkeintaan katto hyvin paheksuvasti. Hostellille paastyamme Juho alko koisia (aurinkolasit paassa, koska ei jaksanu tulla kerrossangyn ylapedilta alas ja sammuttaa valoja :D), ja mina lahin jalkahoitoon. Se oli kylla joka pennin (sentin) arvonen. N. 12 euroa kustantaa moinen taalla.
Ilta meniki sitte torkkuessa, ku vasytti niin paljo. Nukuttiin sitte kellon ympari (melkein), lukuunottamatta oisia ukkostsembaloita, jolloin silmat ravahti auki ja pumppu hakkas, ku saikahin pikkusen. Mulle tuli kello 3 yolla niin Sallan tarina mieleen: taalla pain maailmaa normaali ukkonen on vaha eri meininkia ku suomalainen versio. Hah! Niin totta. Siis se oli jotain ihan uskomatonta, salamat valaisi koko huoneen ja tuli semmosta jyrinaa ja pauketta etta vahemmastaki mietin siina, etta onkohan taa ihan normaalia.. Mutta olin ainoa, joka oli huolestunu.
Tiistai
Taalla on tanaan siis sateinen paiva, mika on ainoastaan hyva, koska ilma alko eilen olla jo niin painostava, ettei tuntunu enaa kovin mukavalta. Herailtiin tuossa tunteroinen sitte ja pitas varmaan lahtea hakemaan aamupalaa. Bagelit on huippuhyvia, ne ei pettany mun odotuksia. Eika myoskaan Jamba Juice! Miksei Suomessa voi olla naita juttuja :< Tai ehka ihan hyva vaan...
Hejsan,
Juho + Maria
maanantai 8. kesäkuuta 2009
Coney Island
Sunnuntai
Tanaan kaytiin piiitkan metromatkan paassa sijaitsevalla Coney Islandilla, joka on osa Brooklynia (Google kertoo teille enemman, en ossaa selittaa paremmin haha). Siella oli ihan eri meininki ku taalla Manhattanilla: monet alueet oli ei niin silmiahivelevia ja loyty selkeesti enemman huono-osaisia. Yks ostos-/kavelykatu oli pyhitetty kokonaan venalaisille, en tiia miksi. Kaikki tekstit oli kuitenki venajaksi ja englanniksi ja koko saaren nokka kuhisi itanaapureitamme. Tuntu ku olis ollu jossain ihan muualla ku New Yorkissa! Coney Islandilla oli myos huvipuisto (, missa en voinu ottaa iloa irti mistaan laitteista, koska Juho ei oikein lampea noille huvipuistorenkuttimille) ja piiiitka uimaranta. Oli ihan hullun kuuma ja porukka otti arskaa oikein olan takaa. Me kaveltiin Atlantin rannalla ja oltiin menossa huljuttelemaan nilkkoja veteen, kunnes life guard tuli sanomaan, etta "alkaa menko veteen. Se on saastunutta, koska sinne on vuotanu viemarivetta." Iuuuu... No, onneks ei ehitty nauttia tasta ihanan virkistavasta merivedesta. Allottavaa.
Taman jalkeen kappailtiin rantahiekalla ja kateltiin ihmisia (ei kriipilla tavalla). Onhan se kylla niin, etta varmaan mistaan muualta ku Jenkeista ei loydy niin montaa eri ihmissorttia: niin eri varista, kokosta ku nakostaki. Oikia sulatusuuni sanon mina. Paatettiin lahtea ettimaan pizzeriaa, jonka ois tarkotus olla Jenkkien 5. paras! Noooh, kaveltiin joku 4km huomataksemme, etta hah! Se on kiinni! Semisti soi miesta mutta ei lannistuttu vaan kaytiin haukkaamassa vaha pitsaslicea (erinomaista sellasta) toisaalla ennen ku valmistauduttiin henkisesti matkustamaan metrolla takas Manhattanille. Tulomatka oli nimittain kestany ainaki 45 minsaa. No, positiivisena yllatyksena taa metro oli nopeampi, joten selviydyttiin takas tullessa 20 minuutilla. New Yorkin metro on muuten hikinen. Luulin, etta mulla oli jotain kokemuspohjaa Tukholman ansiosta naista "monta linjaa, suuntaa ja varia" -metroista mutta doh! Toisin kavi. Ollaan matkustettu metrolla nyt about 4 kertaa ja joka kerta menty eka vaaraan suuntaan. Haha, surkuhupaisaa. Kirjainlinjoja on joku miljoona, sen lisaks viela numerolinjat ja eri varit kaupan paalle! Yrittakaapa ite, allekirjottaneet jatkaa harjottelua.
No, ku paastiin takas Manhattanille, Times Squaren metroasemalla oli THE Michael Jackson -kaapiotanssija!!! Se, josta on videoita Youtubessa. Mieletonta! Meinas vaha naurattaa, ku noustiin portaita ylos ja kuulu Billie Jeanin sulosavelet. Ensimmainen asia mika tuli mieleen, ku naki ihmisjoukon, oli, etta the midget is here.. He MUST be. Ja niinhan se oli! Legenda elaessaan. Se sai kylla hyvat massit siita keikasta.
Vasyttaa ihan pirusti taas, meidan huonekaverit (ne jenkkitytot) pyys meidat ulos niiden kans tanaan ja tarkotus oli menna mutta (enimmakseen) muhun iski ihan tajuton vasymys joskus 7-8 maissa. Juhoon ei vaikuta aikaero millaan tavalla, ku musta taas tuntuu aina, etta vois vaan kaatua sankyyn ennen ku on oikeesti ees ilta. No, jaatiin siis hostellille ja laitettiin niille mailia ja pahoiteltiin ettei lahdetty. Tylsaa, mutta olisin nukahtanu seisaaltaan jonneki kuitenki. Onhan tassa naita iltoja jaljella muutama onneksi.. :) Ne tytot vaihto hotelliin pariksi viimeseksi yoksi ennen ku lahtee takas lansirannikolle. Meidan huoneessa on nyt englantilainen muutaman vuoden meita vanhempi pari. Ne on kylla niin (karjistetysti) perusenglantilaisia (soriii kaikki jotka fancyy enkkulaisia xoxo): kynysia ja semiarsyttavia. Ei duunareita meidan makuumme. Ja siis MINUN kokemushan englantilaisista on hyvin vahvasti turistilomapainotteista. Joten en tiia miten ne kayttaytyy omassa elinymparistossaan ;)
Kaytiin tanaan syomassa paivallista John's Pizzeriassa, joka on tositosi suosittu paikka ja ollaan luettu ja kuultu, etta sielta saa taivaallista pitsaa (ja kylla, sitahan me etaoululaiset etitaan: kankkya, joka voittaa niin Fratellin, Pannun ku La Festanki). Ja kyllahan se voitti, mennen tullen ja palaten! Meian Heikki (ihQ <<<33) mietti taannoin, etta onko Jenkeissa pitsat oikeesti semmosia Turtles-pizzoja niinku leffoissa, isoja lattyja, joiden juusto sinkuu ku ottaa baittia. Ja voin ilmottaa, etta ON NE!! Tai ainaki niissa kahessa paikassa missa ollaan kayty, ja taa John's Pizzeria oli aivan loistokamaa. Large pizza (joka oli ihan oikeasti ISO) meille puoliksi, kaks juomaa per naama ja iso valkosipulileipakori makso alle 20e ravintolassa, joka on Times Squarella keskella kaikkea. Ei voi tuomita valtavan kokosia amerikaanoja lihomisesta, what can you do ku joka puolella tarjotaan kaikkea ihan liian rasvasta ja lihottavaa ihan liian halvalla. Ainaki suomalaisen nakokulmasta..
Seki on nyt sitte varmistunu, etta ollaan taalla Nykissa keskiviikkoon asti. Jatkettiin hostellin huonevarausta parilla paivalla, taa on erinomaisella paikalla ja seudulla, joten kannatti. Couchsurfaus oli tietty ykkosvaihtoehto, mutta ne paikat mita kyseltiin, oli buukattuja. Joten parempi onni ensi kerralla! Taalta lahetaan.. en tiia minne. Muahahah.
Tuli ihan liian pitka teksti, joten laitan talle pisteen ja me painutaan pehkuihin. Sorppa, jos naa kirjotukset on hippasen epaselvia tai jotaki. En jaksa lukea uusiksi, mita on tullu kirjotettua.
Nyt unta palloon, ja jalleen kerran, hyvaa huomenta sinne Suomeen. Elekaa paleltuko! Juho on polttanu jo niskansa ja mun nenanvarsi huutaa vaha hoosiannaa. Mutta mita niilla aurinkorasvoilla tekee, ku on suomalaista sisua..
Lavz, Marza & Jay
Tanaan kaytiin piiitkan metromatkan paassa sijaitsevalla Coney Islandilla, joka on osa Brooklynia (Google kertoo teille enemman, en ossaa selittaa paremmin haha). Siella oli ihan eri meininki ku taalla Manhattanilla: monet alueet oli ei niin silmiahivelevia ja loyty selkeesti enemman huono-osaisia. Yks ostos-/kavelykatu oli pyhitetty kokonaan venalaisille, en tiia miksi. Kaikki tekstit oli kuitenki venajaksi ja englanniksi ja koko saaren nokka kuhisi itanaapureitamme. Tuntu ku olis ollu jossain ihan muualla ku New Yorkissa! Coney Islandilla oli myos huvipuisto (, missa en voinu ottaa iloa irti mistaan laitteista, koska Juho ei oikein lampea noille huvipuistorenkuttimille) ja piiiitka uimaranta. Oli ihan hullun kuuma ja porukka otti arskaa oikein olan takaa. Me kaveltiin Atlantin rannalla ja oltiin menossa huljuttelemaan nilkkoja veteen, kunnes life guard tuli sanomaan, etta "alkaa menko veteen. Se on saastunutta, koska sinne on vuotanu viemarivetta." Iuuuu... No, onneks ei ehitty nauttia tasta ihanan virkistavasta merivedesta. Allottavaa.
Taman jalkeen kappailtiin rantahiekalla ja kateltiin ihmisia (ei kriipilla tavalla). Onhan se kylla niin, etta varmaan mistaan muualta ku Jenkeista ei loydy niin montaa eri ihmissorttia: niin eri varista, kokosta ku nakostaki. Oikia sulatusuuni sanon mina. Paatettiin lahtea ettimaan pizzeriaa, jonka ois tarkotus olla Jenkkien 5. paras! Noooh, kaveltiin joku 4km huomataksemme, etta hah! Se on kiinni! Semisti soi miesta mutta ei lannistuttu vaan kaytiin haukkaamassa vaha pitsaslicea (erinomaista sellasta) toisaalla ennen ku valmistauduttiin henkisesti matkustamaan metrolla takas Manhattanille. Tulomatka oli nimittain kestany ainaki 45 minsaa. No, positiivisena yllatyksena taa metro oli nopeampi, joten selviydyttiin takas tullessa 20 minuutilla. New Yorkin metro on muuten hikinen. Luulin, etta mulla oli jotain kokemuspohjaa Tukholman ansiosta naista "monta linjaa, suuntaa ja varia" -metroista mutta doh! Toisin kavi. Ollaan matkustettu metrolla nyt about 4 kertaa ja joka kerta menty eka vaaraan suuntaan. Haha, surkuhupaisaa. Kirjainlinjoja on joku miljoona, sen lisaks viela numerolinjat ja eri varit kaupan paalle! Yrittakaapa ite, allekirjottaneet jatkaa harjottelua.
No, ku paastiin takas Manhattanille, Times Squaren metroasemalla oli THE Michael Jackson -kaapiotanssija!!! Se, josta on videoita Youtubessa. Mieletonta! Meinas vaha naurattaa, ku noustiin portaita ylos ja kuulu Billie Jeanin sulosavelet. Ensimmainen asia mika tuli mieleen, ku naki ihmisjoukon, oli, etta the midget is here.. He MUST be. Ja niinhan se oli! Legenda elaessaan. Se sai kylla hyvat massit siita keikasta.
Vasyttaa ihan pirusti taas, meidan huonekaverit (ne jenkkitytot) pyys meidat ulos niiden kans tanaan ja tarkotus oli menna mutta (enimmakseen) muhun iski ihan tajuton vasymys joskus 7-8 maissa. Juhoon ei vaikuta aikaero millaan tavalla, ku musta taas tuntuu aina, etta vois vaan kaatua sankyyn ennen ku on oikeesti ees ilta. No, jaatiin siis hostellille ja laitettiin niille mailia ja pahoiteltiin ettei lahdetty. Tylsaa, mutta olisin nukahtanu seisaaltaan jonneki kuitenki. Onhan tassa naita iltoja jaljella muutama onneksi.. :) Ne tytot vaihto hotelliin pariksi viimeseksi yoksi ennen ku lahtee takas lansirannikolle. Meidan huoneessa on nyt englantilainen muutaman vuoden meita vanhempi pari. Ne on kylla niin (karjistetysti) perusenglantilaisia (soriii kaikki jotka fancyy enkkulaisia xoxo): kynysia ja semiarsyttavia. Ei duunareita meidan makuumme. Ja siis MINUN kokemushan englantilaisista on hyvin vahvasti turistilomapainotteista. Joten en tiia miten ne kayttaytyy omassa elinymparistossaan ;)
Kaytiin tanaan syomassa paivallista John's Pizzeriassa, joka on tositosi suosittu paikka ja ollaan luettu ja kuultu, etta sielta saa taivaallista pitsaa (ja kylla, sitahan me etaoululaiset etitaan: kankkya, joka voittaa niin Fratellin, Pannun ku La Festanki). Ja kyllahan se voitti, mennen tullen ja palaten! Meian Heikki (ihQ <<<33) mietti taannoin, etta onko Jenkeissa pitsat oikeesti semmosia Turtles-pizzoja niinku leffoissa, isoja lattyja, joiden juusto sinkuu ku ottaa baittia. Ja voin ilmottaa, etta ON NE!! Tai ainaki niissa kahessa paikassa missa ollaan kayty, ja taa John's Pizzeria oli aivan loistokamaa. Large pizza (joka oli ihan oikeasti ISO) meille puoliksi, kaks juomaa per naama ja iso valkosipulileipakori makso alle 20e ravintolassa, joka on Times Squarella keskella kaikkea. Ei voi tuomita valtavan kokosia amerikaanoja lihomisesta, what can you do ku joka puolella tarjotaan kaikkea ihan liian rasvasta ja lihottavaa ihan liian halvalla. Ainaki suomalaisen nakokulmasta..
Seki on nyt sitte varmistunu, etta ollaan taalla Nykissa keskiviikkoon asti. Jatkettiin hostellin huonevarausta parilla paivalla, taa on erinomaisella paikalla ja seudulla, joten kannatti. Couchsurfaus oli tietty ykkosvaihtoehto, mutta ne paikat mita kyseltiin, oli buukattuja. Joten parempi onni ensi kerralla! Taalta lahetaan.. en tiia minne. Muahahah.
Tuli ihan liian pitka teksti, joten laitan talle pisteen ja me painutaan pehkuihin. Sorppa, jos naa kirjotukset on hippasen epaselvia tai jotaki. En jaksa lukea uusiksi, mita on tullu kirjotettua.
Nyt unta palloon, ja jalleen kerran, hyvaa huomenta sinne Suomeen. Elekaa paleltuko! Juho on polttanu jo niskansa ja mun nenanvarsi huutaa vaha hoosiannaa. Mutta mita niilla aurinkorasvoilla tekee, ku on suomalaista sisua..
Lavz, Marza & Jay
sunnuntai 7. kesäkuuta 2009
Hyvaa yota!
Tulinpa kirjottelemaan viela, ku istun hostellin koneella tovin verran. Nyt olis aika menna nukkumaan, ollaan oltu aika vasyneita jostain iltaseiskasta asti, jet lag verottaa. Ei sitte paastykaan sinne Ground Zerolle asti tanaan, ja se on kaiken lisaksi kuulemma suljettu, kun ne rakentaa sinne jotain. Joten plaah! Paivallinen oli runsas ja terveellinen: kaytiin vetamassa subit. Pikaruoka on ihan alyttoman halpaa taalla, kun taas ruokakaupoissa hinnat on hyvinki normikalliita. Joten taytyy varmaan turvautua talla matkabudjetilla siihen epaterveellisempaan vaihtoehtoon.. En valita, ainakaan viela.
Tanaan oli tosi lammin paiva! Lahemmas 30 astetta ja aurinko porotti. Kaytiin tanaan kavelemassa, taalla on ihania puistoja ja kaikkia hengailumestoja. Huomenna aion todellaki metsastaa Jamba Juicen (tai oikeestaan oon loytane sen jo mutta huomenna meen sinne) ja testaan onko se kaiken sen hehkutuksen arvonen.
Nyt me painutaan pehkuihin, hyvaa huomenta Suomi!
Nyc kuittaa.
Tanaan oli tosi lammin paiva! Lahemmas 30 astetta ja aurinko porotti. Kaytiin tanaan kavelemassa, taalla on ihania puistoja ja kaikkia hengailumestoja. Huomenna aion todellaki metsastaa Jamba Juicen (tai oikeestaan oon loytane sen jo mutta huomenna meen sinne) ja testaan onko se kaiken sen hehkutuksen arvonen.
Nyt me painutaan pehkuihin, hyvaa huomenta Suomi!
Nyc kuittaa.
lauantai 6. kesäkuuta 2009
New York City
Perjantai & lauantai
Aivan mieleton kaupunki ihan ensinnakin. Paastiin eilen perille pitkan matkan jalkeen. Aamulla sanottiin vanhalle kunnon stadille heipat ja suunnattiin Helsinki-Vantaalle (luonnollisesti Marian halutessa olla paikalla monta tuntia aiemmin, kaiken varalta). Eka pysakki oli Lontoon Heathrow, joka oli ISO. Siis valtava! Piti vaihtaa terminaalista toiseen, bussimatka oli varmaan yhta pitka ku matka Oulu-Kempele. Haha. Lontoossa hengailtiin ja odoteltiin seuraavaa lentoa ite mestaan, Big Appleen. British Airways lennatti meidat tanne ja taytyy sanoa, etta vois Finnair (ei silla, etta se olis niin arvostettu muutenkaan mutta hinnat on kylla enemman ku suolaset) ottaa mallia asiassa jos toisessakin! Kone oli tosi iso, jokaisella omat ruudut edessaolevassa selkanojassa, valittavana monta eri cd:ta ja hirvee maara leffoja! Henkilokunta puhu niinku Mr. Bean ja hoki koko ajan "lovely, lovely". Matka meni rattosasti. Ruokaa ja valipaloja kannettiin koko ajan ja vaihtoehtojaki loyty jopa. Eli siis mukavaa etta myos paluulento on samalla yhtiolla! Meidan vieressa istu maailman sulosin papparainen, Joseph, joka oli matkalla kattomaan lapsiaan Yhdysvaltoihin. Kaiffarilla oli ikaa ehka 70 vuotta, Juhon ja sen valille kehitty BROmance, kaverit bondas valittomasti. Joseph oli kaiken lisaksi Ghanasta! Juhollahan loytyy tuttuja niilta huudeilta..
Lennosta selvittyamme taksilla hostelliin, kellohan oli ainoastaan aamukuus Suomen aikaa, joten kevyt unifiilis oli. Kostea ilma, ulkona oli satanu niin meinas intialaisduunarin taksissa kehittya kosteat tunnelmat. Manhattanin valot oli jotaki ihan uskomatonta, istuttiin taksissa ja hopoteltiin niita naita, ku yhtakkia tajuttiin jopa kattoa uloski. Siina on naky, joka jokaisen pitas kokea joskus, mielellaan useamman kerran. Meidan hostelli on tosi siisti ja hyvalla alueella, vastapaata on huippu bagelpaikka, joka tayty luonnollisesti testata heti aamulla, ku tanne ollaan paasty. Cream cheese bagel ja kahvi, 2e. Ei siis hinnalla pilattu! Muutenki alkaa pikku-Mariaa jo vaha hikoiluttaa naa (merkkilaukkujen) hinnat.. (Juhoa myos, mutta eri syysta) Aiti, lupaan etten osta montaa. Ollaan kavelty ku hullut, Times Square tultiin luonnollisesti kattomaan ensimmaisena. Hostellilta on downtowniin matkaa n. 3-4 km, se matka kaveltiin ja bongailtiin kaikkea siistia. Tanaan on vuorossa kynsihuolto! Paikkoja on pilvin pimein, Juho saa keksia omaa kivaa siksi ajaksi. Leffaan ajateltiin myos ehka menna mutta eka vuorossa on Ground Zero, jonne kavellaan heti ku jatketaan matkaa tasta nettikahvilasta. Siella oli siis ennen ne kuuluisaakin kuuluisammat tornit.
Hostellissa on huonekavereina kaks mukavaa jenkkityttoa lansirannikolta. Maanantaihin asti on huone meilla, katotaan mita keksitaan sitte. Haluttais jaada tanne kuitenki varmaan keskiviikkoon asti ennen ku jatketaan matkaa. New York on huippu! Nyt loppuu ajatus ja nettiaika, matkamme jatkuu. Mutta pointti siis on se, etta vi m(ruotsalainen o)r bra! (Kotivaen turha siis olla huolissaan) Ps. Taa nappis on limanen...
Maria & Juho
Juho tassa: Taalla on kuuma.
Aivan mieleton kaupunki ihan ensinnakin. Paastiin eilen perille pitkan matkan jalkeen. Aamulla sanottiin vanhalle kunnon stadille heipat ja suunnattiin Helsinki-Vantaalle (luonnollisesti Marian halutessa olla paikalla monta tuntia aiemmin, kaiken varalta). Eka pysakki oli Lontoon Heathrow, joka oli ISO. Siis valtava! Piti vaihtaa terminaalista toiseen, bussimatka oli varmaan yhta pitka ku matka Oulu-Kempele. Haha. Lontoossa hengailtiin ja odoteltiin seuraavaa lentoa ite mestaan, Big Appleen. British Airways lennatti meidat tanne ja taytyy sanoa, etta vois Finnair (ei silla, etta se olis niin arvostettu muutenkaan mutta hinnat on kylla enemman ku suolaset) ottaa mallia asiassa jos toisessakin! Kone oli tosi iso, jokaisella omat ruudut edessaolevassa selkanojassa, valittavana monta eri cd:ta ja hirvee maara leffoja! Henkilokunta puhu niinku Mr. Bean ja hoki koko ajan "lovely, lovely". Matka meni rattosasti. Ruokaa ja valipaloja kannettiin koko ajan ja vaihtoehtojaki loyty jopa. Eli siis mukavaa etta myos paluulento on samalla yhtiolla! Meidan vieressa istu maailman sulosin papparainen, Joseph, joka oli matkalla kattomaan lapsiaan Yhdysvaltoihin. Kaiffarilla oli ikaa ehka 70 vuotta, Juhon ja sen valille kehitty BROmance, kaverit bondas valittomasti. Joseph oli kaiken lisaksi Ghanasta! Juhollahan loytyy tuttuja niilta huudeilta..
Lennosta selvittyamme taksilla hostelliin, kellohan oli ainoastaan aamukuus Suomen aikaa, joten kevyt unifiilis oli. Kostea ilma, ulkona oli satanu niin meinas intialaisduunarin taksissa kehittya kosteat tunnelmat. Manhattanin valot oli jotaki ihan uskomatonta, istuttiin taksissa ja hopoteltiin niita naita, ku yhtakkia tajuttiin jopa kattoa uloski. Siina on naky, joka jokaisen pitas kokea joskus, mielellaan useamman kerran. Meidan hostelli on tosi siisti ja hyvalla alueella, vastapaata on huippu bagelpaikka, joka tayty luonnollisesti testata heti aamulla, ku tanne ollaan paasty. Cream cheese bagel ja kahvi, 2e. Ei siis hinnalla pilattu! Muutenki alkaa pikku-Mariaa jo vaha hikoiluttaa naa (merkkilaukkujen) hinnat.. (Juhoa myos, mutta eri syysta) Aiti, lupaan etten osta montaa. Ollaan kavelty ku hullut, Times Square tultiin luonnollisesti kattomaan ensimmaisena. Hostellilta on downtowniin matkaa n. 3-4 km, se matka kaveltiin ja bongailtiin kaikkea siistia. Tanaan on vuorossa kynsihuolto! Paikkoja on pilvin pimein, Juho saa keksia omaa kivaa siksi ajaksi. Leffaan ajateltiin myos ehka menna mutta eka vuorossa on Ground Zero, jonne kavellaan heti ku jatketaan matkaa tasta nettikahvilasta. Siella oli siis ennen ne kuuluisaakin kuuluisammat tornit.
Hostellissa on huonekavereina kaks mukavaa jenkkityttoa lansirannikolta. Maanantaihin asti on huone meilla, katotaan mita keksitaan sitte. Haluttais jaada tanne kuitenki varmaan keskiviikkoon asti ennen ku jatketaan matkaa. New York on huippu! Nyt loppuu ajatus ja nettiaika, matkamme jatkuu. Mutta pointti siis on se, etta vi m(ruotsalainen o)r bra! (Kotivaen turha siis olla huolissaan) Ps. Taa nappis on limanen...
Maria & Juho
Juho tassa: Taalla on kuuma.
perjantai 5. kesäkuuta 2009
Here-we-go
Tästä se sitte lähtis. True travellaajat ottaa ensiaskeleen kohti Pohjois-Amerikan mantereen valloitusta. Puntit ei tutise (paljoa), rinkat on pakattu, ja turistilook on taattu! Hasta la vista luegos, me lähetään Jenkkilään!
maanantai 1. kesäkuuta 2009
Testing testing
Meidän matkablogi ajalla 5.6.-31.7.! Tänne siis kirjotellaan mahdollisimman paljon, kun reissun päälle päästään. Peace!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)