Brüno & Dove of Peace

Sunnuntai 20:00
I salute you, my friends. Tultiin just elokuvista, kaytiin kattomassa Bruno, joka oli aika lailla yhta jarkyttava kuin edeltajansakin, Borat. Hullu elokuva. Jenkit on hauskoja leffassa (tai en tiia tekeeko sita kaikki muut paitsi suomalaiset, seki on mahdollista), koska ne nauraa kovaan aaneen jo mainosten aikana ja taputtaa hyvissa kohdissa + lopussa. Mutta leffa oli siis huippu! Sita ennen oltiin kaupungilla, Juho lahti metsastamaan kameraliiketta, ja mina kiertelin kauppoja jattikokoisessa ostoskeskuksessa. Jos haluatte ihanaan kaupunkiin, missa on kreisit ostosmahdollisuudet, lahtekaa San Franciscoon! New York on tietysti toinen vaihtoehto mutta kaikki nyt tietaaki sen jo. Yks kerjaajakertomus lisayksena eiliseen tekstiin, taa tyyppi oli nimittain selkeasti omaperaisin tapaamistamme yksiloista: se oli nuori, silla oli hienot Niken mokkanahkakengat ja kunnolliset vaatteet ja sloganina se kaytti "I wanna get drunk, will you help me?" (= Haluan humaltua, autatko?) Ei ollu nakojaan omasta takaa rahaa lauantaischnapsiin..

Meidan hostellihuoneen ikkunan ulkopuolella on lintujen vesijuomateline, ja siina kay vahan valia pienen pieni kolibri juomassa vetta! Ihana pikku tipu! Se on noin 5 cm pitka ja nokka melkein yhta pitka ja neulanpaksuinen :) Tekis mieli tuoda se kotiin. Tulee ihan sellanen olo niinku todistais jotain hienoa elaindokumentin kuvaushetkea Afrikan savannilla, ku nakee kolibrin luonnonvaraisena. Maa luulin, etta niita on hankala naha luonnossa! Suomessa ainaki..

Tanaan nukuttiin pitkaan, koska oli laja univelkaa kuitattavana. Ja siis tassahan nyt kavi niin, etta me ollaan tassa samaisessa hostellissa torstaihin asti. Se siita paikan vaihdosta sitte. Mutta todettiin, etta melkein kaikki paikat on taynna (paitsi tama, kohtalon ivaa?)/kalliimpia niin paatettiin ottaa taalta ne 4 yota. Eilen oli tarkotus nahda Melissaa, joka tavattiin New Yorkin hostellissa. Se oli siella lomalla siskonsa kanssa ja asuu San Franciscossa. Silla oli jonku kaverin synttarit ja lahdettiin kaymaan baarissa, jonne sen oli tarkotus tulla. No, se laitto viestia, etta se ei ehdikaan sinne baariin ja kutsu meidat jonneki bileisiin lahistolle mutta oltiin lahetty jo kulkemaan hostellille pain niin sanottiin ei kiitos ja painuttiin pehkuihin. Vasytti niiin paljon ja oli kylla mukava paasta koisimaan. Tanaan on ollu siis hyvin rento paiva, jospa sita huomenna tekis jo jotain aitoa turistikamaa. Myohemmin illalla haetaan viela lahella olevasta intialaisesta halpaa currya ja pestaan kenties pyykkia hostellilla. Eli niinkin villia menoa!

Myohemmin lisaa paivitysta,
adios!

Maria & Juho